Taidan olla miljonääri

Historiallinen kirjanpito kertoo että, vuosien saatossa, ensimmäinen työnantajani ehti maksaa minulle palkkaa 1,0 miljoonaa.
Seuraava työnantaja 2,0 miljoonaa, ja kolmas 4,0 miljoonaa.
Yllättävän hauska sattuma palkkakehityksessä. *
Kaikki tähänastisen elämäni aikana kertyneet ansiot ulottuvat siis 1,2 miljoonaan. Ei huono. Ei välttämättä mikään optimus-maximus alallani, mutta silti ihan mukavasti.

Kyseiset rahat eivät valitettavasti ole patjan alla tallessa, sillä normaali eläminen ja ne surullisen kuuluisat verot ovat roposen, jos toisenkin, summasta syöneet. Tosin luontainen kitsaus ja askeettisuus ovat toki auttaneet siinä, että kaikkea ei ole itse syöty, eikä kassa ole koskaan ollut tyhjä.

Tästä kaikesta huolimatta ja johdosta, nyt kuvittelen, että ansaitseminen saa riittää. Eli suomeksi; irtisanouduin omatoimisesti aktiivisesta työsopimuksesta, ilman tietoa tai edes toivetta uudesta. En aio edes yrittää. Sen sijaan toivon vain, että oma-pää onnistuisi pitämään huolen jatkon onnistumisesta.

Mikään tietoinen tahi tavoitteellinen firettäjä en koskaan ole ollut, vaikka sen ajatus on toki ollut aina haaveena. Mutta nyt on ainakin Retired Early.

Katsotaan miksi tulevaisuus muuttuu. Alkaako jatkuva lomailu kyllästyttää. Kestääkö pää vapauden ja vastuun omasta tekemisen järjestämisestä.
Ainakaan varsinaista työn tekemistä ei ole ehtinyt tulla ikävä.

* Kestot ja työajat eri työnantajien välillä vaihtelevat. Ja valuutta ei ole tämä nykyinen.

If I lose it all, at least I'll be free
Hallelujah, I'm free
©2016 Broods