(How) Did You Know

Illan elokuvan jälkeen pitää taas todeta; romanttiset komediat on ihan hyviä ja mukavia leffoja, mutta niissäkin on vikansa. Ne ovat romanttisia komedioita, ja niissä on onnellinen loppu. Niiden jälkeen on hetken iloinen ja onnellinen sankarien puolesta, ja sitten muistaa itsensä. /o\
-
Toisena aamuna bussissa, edessäni istui standardi musta-tukkainen "orientaali" ja katselin kuinka tämän hiuspyörteen keskellä kasvoi viisi, juuresta asti, täysin valkoista hiusta. Ja tunsin myötätuntoa, häpeää ja vahingon iloa samanaikaisesti.
-
Katoavaista on - nuoruus - viattomuus - onnellisuus.
-
Paitsi jos/kun.
Otin aamulla(!) paukun (en krapulaan), ja nyt (<2h myöhemmin) tuntuu onnelliselta, onko se viina joka puhuu vai onko tämä estoton ja oikea minä?
Tuntia myöhemmin, viimeisetkin vaikutukset katoavat, ja jo pidemmältä aikaa tuttu, elämäänsä tylsistynyt versio minusta palaa töihin... Mi??
-
Eikun juu, katoavaista, kaikki, aina.

Sors salutis
et virtutis
michi nunc contraria
©1937 Carl Orff

Tunnus tus ka

Lisää tarinaa, liittyen 21.2. mainittuun apaattiseen vaiheeseeni.
Vähissä on viimeaikoina kuulemani puheenaiheet, jotka olisivat kiinnostaneet minua. Kun en voi tuskaksenikaan väittää, (tai voisin, mutta se olisi vale, tai siis selkeä ironia, kts. eteenpäin) että olisin kiinnostunut tai välittäisin pätkääkään, kun toiset, esim. kahvipöydässä, keskustelevat urheilusta, autoista, historiasta, talon lämmitysmuodoista, tietotekniikasta, päivän politiikasta, hyvän-päivän-tuttujen-hlökohtaisista-päivittäisistä-asioista, urheilusta (joo, sanoin jo kerran, mutta siis eeerh tuplasti vähän). Saattaa olla, että heikkoina hetkinä, otan osaa keskusteluun ja heitän väliin, mahdollisesti jopa asiaankuuluvan, kommentin, joka sinänsä on totuus omalta osaltani (en varsinaisesti valehtele /koskaan/, saatan olla ironinen, mutta se on eri asia) ja joka saattaa aiheuttaa muille mielikuvan siitä, että olen kiinnostunut ja oikeasti mukana keskustelussa, mutta loppujen lopuksi sanomani ei pidä vettä, siten että tyyliin muistaisin kahta minuuttia myöhemmin, sanoneeni niin, se on vain yleisen kohteliaisuuden aiheuttama esitys. Työasioihin liittyvissä jutuissa fake:aaminen on helppoa, koska silloin on (palkkapussin pakottama) motiivi. Samoin, kuin jos minulla on oma taka-ajatus, kuten naisten kanssa keskustellessa (olettaen että olen saanut suuni auki). Mutta noin niinkuin muuten, haluaisin, useimmiten, oikeasti haistattaa kuulijoille paskat, mutta koska en voita sillä yhtään mitään, päinvastoin, jätän sanomatta (ääneen) ja mietin päässäni puhtaasti omiani ja sitä miten saisin päivästäni siedettävän, muista ihmisistä huolimatta.

Jos joskus osut löytämään topiikin, tai olet henkilö, josta olen oikeasti (ki)innostunut, tulet kyllä huomaamaan sen. Mutta kunnes niin tapahtuu, olet onnellisen tietämätön potentiaalistani. :)

Pyydän anteeksi aiheuttamaani häiriötä (buah-ahhaa, ja pskat pyydän, räkäisesti nauraen, juoksi hän pois).

ps. Olen siis oman tietoisuuteni uhri, jos olisin kuin te, olisin onnellinen, mutta koska tiedän paremmin, tiedän, että elämä kusee, enimmäkseen. :]

It was words strung into sentences
It was doomed to not be right
©1992 Megadeth

ÄiNti

Näen pari kertaa viikossa bussissa tytön, joka saa päässäni aikaan vakavan WOU-äänen ja estää irroittamasta katsettani, kunnes tämä poistuu pari pysäkkiä myöhemmin. Olkoonkaan, että hän ei ole lainkaan ulkomuodolla pilattu, ei näyttävyytensä silti, ihan, ole sillä tasolla, joka vastaisi pääni liioitellun oloista WOU:ta. Tästä tasoerosta syytän "perversiotani" (tai "herkkyyyttä":), joka jakaa 'ylimääräistä' krediittiä naisille jotka ovat - äitejä.

Toistan itseäni, toteamalla että, äideissä on jokin hehku, joka hrrrm, ilmeisesti vetoaa äidin-vaistooni :) vai onko se isän-vaisto?
Toisaalta hän on myös arviolta 20-25 joten.. :][ ..enkä mene tähän syvemmälle.

Vaan kevennän sanoen että,
jej, join tänään ravintolassa kahvin - maksamatta \o/ (joo, pitkästä aikaa join kupin kahvia päivällä, ihan vaan odotellessani, kun piti olla tilaisuus, jota ei ollutkaan \o/)
ja jej, sain toisessa kaupassa vitosen alennuksen, ihan vain pyytämällä \o/

Mother
Tell your children not
to hold my hand
Tell your children not
to understand
©1987 Danzig

walks of life

Päivä on aurinkoisen kaunis. Pysähtyessäni hetkeksi penkille, läheisen järven/lammen rannalle, päässäni käynnistyi soimaan:
    "Sit on my bench, and tell me that you love me."
Kukaan edes istunut :( Olisikohan pitänyt laulaa ääneen?

:o SportsTracker näyttää alkuvuoden (19.1 ->) kävelylenkeilleni mittaa tasan 100km. Ottaen huomioon, että tuohon väliin mahtuu kaksi viikonloppua, jolloin olen ollut estynyt/poissa ja että trackerillä on ollut ajoittain ongelmia bongata kaikkia kilo­metrejä, tuo on aika pir*usti. Varsinkin kun laiskan miehen ns. normi­viikon­loppu­lenkit on aikaisemmin olleet luokkaa 5km&1h.
Eilinen 15km otti jo koville jalka­pohji­en­kin kanssa. Mikäli tiet ei vielä kahdessa viikossa sula kokonaan, pitää suraava lenkki yrittää rajoittaa 12km nurkille.
Polkupyörällä tuon kahden-kolmen tunnin aikana ehtiikin mukavasti pidemmälle ilman tuskaa. Jollei tuska synny siitä, kun täksi kesäksi aion siirtyä lukkopoljinten maailmaan. Varustelukierre alkaa. :(

Be yourself, by yourself
Stay away from me
©1991 Pantera

ping

Hello ! o7

Makes me feeling strong
and proud, So take
me to the
limit.
©1997 Mr. President

Sorry, piti olla jotain, mutta ei vaan keksi mitä.

Kylmääki - turuus

Olen mukana tutkimuksessa, jossa kysellään mm. asumismukavuudesta. Yksi kysymys oli että: Onko asunnossanne kylmiä lattiapintoja? Vastasin nopeasti ja automaattisesti, kuten moniin edeltäviinkin epämukavuustekijä-kysymyksiin, että ei. Seuraavana päivänä, kun kotiin tultuani vaihdoin sukkia, tulin astuneeksi paljaalle lattialle ja huomasin että; kas vain, tämähän onkin kylmä.

Päättelin ristiriidan johtuvan siitä, että olen pienestä lähtien elänyt siinä todellisuudessa, että lattiat voivat olla välillä hyvinkin kylmiä. Joten tähän on totuttu, jopa siinä määrin, ettei ole myöhemmässäkään elämänavaiheessa tullut edes mieleeni vaihtoehto, että lattia voisi myös olla lämmin. Mutta koska kylmä on tavallaan normitila, se ei enää olekaan kylmä.

On siis kevät
uskoin vakavaan
valaan, no, tytöt on
tyttöjä - ne lupaa muttei
©1985 Tavaramarkkinat

Fork it

Yhtäällä, ihan muiden asioiden keskellä oli kohta; "Don't search for love of your life, instead start doing the things you love, and love will find you." Hetken mietittyäni sain ajatelman: "I can't do the thing I love, she doesn't love me" :( :)
Mutta oikeesti, ei sillä että olisin edes pahemmin rakkautta etsinyt, niin tuon ohjeen noudattamisessa on, henkilö­kohtaisesti vaikuttava, ongelma. Sillä tuntuu että olen, tavallista tehokkaammassa, apaattisessa vaiheessa elämääni, sillä en tuskak­seni­kaan keksi mitään asiaa, jota rakastaisin tehdä, tai josta edes mer­kittä­västi pitäisin. HEELP! ...
Ne ekat, edes hieman miellyttävät tekemiset, ovat jotain, jota enimmäkseen tehdään yksinäisyyden rauhassa, joten en oikein usko, että niistä on rakkauden löytämisen avuksi :) ehkä sitten kun se on löydetty niin niitä voidaan tehdä yhdessä, mutta.
Toivon, että ongelma olisi korjattavissa joihinkin itselleni uusiin asioihin tutus­tumisella, ja sitä kautta toteamalla, että tästä mä tykkään. Ongelmaa häiritsee ongelma, että omatoimisesti, en mihinkään uuteen ala tutustumaan, koska olen muutosvastarintainen.

--
Viime aikoina täällä on ollut vähän turhan reilusti sellaista juttua, jota lupasin itselleni että tänne ei tule. Siksi alkaa olla mielessäni jakaa blogi kahtia; Hlö-kohtaisuuksiin viittaavia juttuja sisältävään invite-only versioon, johon ei kutsuta ketään, ja sitten tähän julkiseen puoleen ne tutut ja turvalliset turhat höpinät maailmasta yleensä. Kelpaisiko?

If you ever, ever
feel like you're nothing,
you are perfect to me
©2010 P!nk

Suhteutusta

Jos minulla on suhde, olen suhteessa, mutta olenko suhteellinen? Jos en edellisestä huolimatta ole suhteellinen, olenko silloin suhteeton?
Ainakin tämä on suhteellisesti katsoen suhteettoman hankalaa.
--
Onko sitten puhdas adjektiivi suhteellinen vai suhteeton, jollei erikseen mainita?
Vai kenties jotain muuta?
Ja kumpi kolmesta on 'enemmän'?
--
Mieti vaikka pitkää miestä, kuinka pitkä moinen on?
190cm kenties, varmasti pitkä on moinen.

Entäs jos mies onkin suhteellisen pitkä?
Hieman tuntuu että 180-200cm kaveri voisi olla moinen.

Ja sitten suhteettoman pitkä mies?
Se varmastikin on helposti jopa yli 200cm hujoppi.
--
Entäs sitten vaikka punainen pallo?
Punainen on se varmasti.

Suhteellisen punainen pallo, varsinkin jos lausahduksessa on painotus kohdallaan, moinen voisi olla jopa punaisempi kuin punainen itse.

Ja sitten se suhteettoman punainen?
Sellainen räjäyttää varmaan jo tajunnan.

Vaikö?

Sinun vartalosi
on täydellinen ja
pääsi suhteettoman iso
©1993 Radiopuhelimet

niin mutta ?

Ohitin pyörävaraston ja päähäni tuli ajatus, että ei ole enää kuin pari kuukautta siihen, että taas saa/joutuu ottama pyörän esiin ja alkaa polkea.. ja meinasi tulla itku. :’7

En tietääkseni ole noin tunteellinen pyörääni kohtaa, vaikka se ihan kiva pyörä onkin, joten voimakkaiden tunteiden oli pakko kummuta jostain muualta, mutta siten että pyörä-ajatus onnistui vain saamaan mitan täyteen ja katkaisemaan kamelin selän.
Pohjustaviksi syiksi on pakko laskea edelliset ajatukset, ei edes ajallisesti niin kovin läheltä, jotka eivät olleet pyörää nähneetkään (paitsi ehkä kolmatta:). Mutta nekään, eivät kyyneleen arvoisia yksinään, ja lisäksi luulin miettiväni niitä [joku­kadonnut­sana­tähän, vähän­kuin­etäinen, tai­puolueeton, tjsp]:sti. Ehkä se ei sitten ollutkaan niin. Tai vain nopea ajatustontin vaihto pyöräkellariin sai marmorit riittävästi sekaisin. mind-overload.

Voin kuvitella, että osasyynsä on viimeviikkoisella opetusohjelmalla, jonka jälkeen olen onnistunut ottamaan alitajuntani tekeleet enemmän huomioon, ja tämä järjes­tynei­syyden puute on vain seurausta turhan tietoisuuden vähentämisestä :) Eikä sinänsä mitenkään paha juttu. Elämä vaan nyt vain on niin ... ja se miten sen näemmä, on täysin oman päämme kuvitelma todellisuudesta.
Aivotkin on outoja.

Minä tahtoisin tahtoisin
ees yhden yön omistaa

Minä tahtoisin tahtoisin
niin mutta en saa
©2012 T.Kilpeläinen

Umpire strikes bacon

Perjantain pienet sievät:

Aamun matkalla toimistolle ohitin 'porttikongin', jossa kaksi naista tupakilla. Toinen oli nätti (ainakin sen nopean vilkaisun perusteella) ja sai siten vasta heränneen sielun hymyilemään ja kaipaamaan. Se toinen; kälätti juorun kuulloista selitystä, ja sai välittömästi kaikki vähäisetkin positiiviset ajatukset naissukupuolesta kaikkoamaan. +-0.

--

Joka päivä tällä viikolla, aamun ensimmäistä kahvikupillista hakiessani olen pysähtynyt pannun eteen, epäilemään, että en minä oikeasti edes halua kahvia. Mutta sitten otan silti, koska vastaus on että; no mitä muuta sitten, ei ole mielenkiintoisia vaihtoehtojakaan, mutta jotain (lämmintä?) pitää silti ottaa, että saa aamun käyntiin. Hieman mietityttää, vaikuttaakohan tähän haluttomuuteen se, että kyseinen kahvipannu on työpaikalla?

--

Will there be a day
when the sun will shine?
©1969 Ellie Greenwich

Good day to'day

Jottei aina olisi huonoja uutisia ja masentava meininki;

Tänään oli hyvä päivä, eikä ole vielä edes ohi.
Ja se kaikki alkoi jo ennen alkua, kun näin unta halimisesta.
Aamupäivällä töissä, oli ihanan rauhallista, kun naapurit olivat poissa. Enkä tehnyt varsinaisesti pätkääkään töitä. Musiikki oli hyvää, sekä näin yhden sydämen. Se sai hyvälle mielelle.
Lounaalla sain käydä keskenäni ja käytin sen syömällä hyvin.
Iltapäivällä jatkui aamun meininki. Joskin otin aamupäivää rauhallisemmin. Työt kruunasi ilmoitus siitä, että homma, johon on valmistauduttu viimeiset 3-4 viikkoa, sanoi *puff* ja katosi saharaan.
Kruunasin viikon tavallista vahvemmalla oluella.
Päivä oli kuorrutettu myös lukuisillä pienillä kielellisillä twisteillä, joita näin, koin, keksin ja tajusin. Ihmiset, joita näin ripotellen pitkin päivää, olivat lähes kaikki todellinen ilo silmille. Liekö johtunut aamuyöstä saaduista vaaleanpunaisista silmälaseista. Enivei <3

hmmmmmmmmmm

Mieletönpidekysymys

Hesari kysyy tyhmiä.

- Kuka näistä olisi vihoviimeinen vierustoveri lentokoneessa? Ove, Cartman, Burns, Bean, Pöysti
Siis mitä?
olisi; konditionaali, mutta missä tapauksessa?
lentokoneessa joo, mutta koska, millä matkalla?
viimeinen; Viimeinen on sellainen jonka jälkeen ei enää tule toista, ja miksei tulisi toista vierustoveria? Siksikö että maailma loppuu, ja loppuuko se siksi että vieressä oli tämä kyseinen? No, yhden lennon aikana ei koneessa hypitä tuolilta toiselle, joten yhden lennon alkuperäinen vierustoveri on viimeinen. äääh, kysymys on myös passiivi, ei se sano että minun mielestäni, minun viimeinen vierustoveri, vaan siis the very viimeinen ikinä kun on lentokoneita, joissa voi istua vierekkäin. Mutta eikös siinäkin, vihoviimeisessä lennossa ikinä, ole koko lentokoneellinen vierustovereita? Paitsi ehkä, jos se on Mr Burnsin yksityislentokone.

- Pitääkö tekstiviestistä korjata kirjoitusvirheet? Kyllä, Ei
Saadusta vai lähetetystä vai vielä lähtemättömästä?
Pitääkö viittaa pakkoon, mutta kuka pakottaisi? Lait pakottaa, mutta tekstiviesteihin ei ymmärtääkseni ole kirjoitusvirhelakeja, joten vastaus lienee ei. Tosin herjauksiin tai vastaaviin on lakeja, joten jos kirjoitusvirheestä syntyy jotain moista, niin.. mutta silloinkin niiden korjaus, no jos siksi lasketaan, anteeksipyynnöt ja korvaukset niin..
Lasketaanko tahallinen valheellisesti kirjoittaminen tässä kirjoitusvirheeksi?
Kirjoitusvirheet ilman tarkennusta ovat kovin laaja käsite, ne voivat tehdä viestin, täysin selittämättömäksi tai hauskaksi tai olla huomaamattomia, jotkin teinin viesteissä ja toiset eksaktin insinöörin ja kolmannet pedantin äidinkielin opettajan näkökulmasta.

- Mitä vaa’an pitäisi kertoa painon lisäksi? Rasvaprosentti, Verenpaine, Ovulaatioaika, Luuntiheys, Promillet
Vaa'an pitäisi? By definition vaaka kertoo massan, ei muuta. Vastausvaihtoehdoista voin olettaa, että tässä yritetään kysyä mitä vastaajan mielestä olisi mukavaa, jos halpa household laite, jonka päälle vain astutaan kertoisi käyttäjästään massan lisäksi. Mutta miksei sitten kysytä niin?

- Missä istut mieluiten lentokoneessa? Ikkunapaikalla, Käytäväpaikalla
Mahtui sekaan sentään yksi selkeä kysymys. Hyvä Sami S!

- Mistä tarkistat kellonajan? Ranteesta, Kännykästä, Seinältä, Kaverilta
Ei se että katson kellonajan ole tarkistus, tarkistus on se katson sen useammasta tai luotettavammasta kohteesta. Eli noista vaihtoehdoista kännykkä, joka synkkaa itsensä verkosta.

- Kuinka monta tuntia yössä tarvitset unta? -6h, 6–8h, 8–10h, 10h-
Keskiarvoistus on aina kivaa.

Do you believe in the power of Jack?
Do you want the acid house back?
©2011 F + S

Todellisuuden taju?

Asiakkaalle lähti tarjous ~30 miestyökuukauden projektista.
Maanantaina mietittiin mitä voisimme tehdä odotellessamme tietoa projektin hyväksymisestä ja torstaista palaveria asiakkaan kanssa.
Pomo ehdottaa ihan vakavissaan: "No jos opiskelisitte asiaa ja vaikka tekisitte samalla jonkun proton, niin olisi torstaina jotain näytettävää."
/o\

Tell me, who do you think
you are, Hurting me more
with the things you say?
©1974 Jigsaw

Elämä kova, sinä et

Vaikka kuka, olisi kuinka kova ihminen tahansa, niin illan tai yön tullen me kaikki etsimme über pehmeän futonimme ja painamme pään pulleaan höyhentyynyyn ja kietoudumme lämpimän untuvapeiton syleilyyn lähes sikiöasentoon ja nautimme elosta, siinä ja nyt.

I see it coming true, we'll be soft like you
©2003 Saint Etienne

Tasaluku

#300. Paitsi jos, kuten joissain yhteyksissä sanotaan; notta nollia ei lasketa, niin siinä tapauksessa tämä onkin 3. entry.
Asiaa historian aikana, näissä menneissä viesteissä, on ehkä ollut noin kolmen postauksen verran, joten kelpaa se tuokin. Kolmonen on sentään kolmiyhteyden ja kolmion kulmien merkityksellinen luku, joten kyllä sitä kelpaa juhlia, näin niinkuin johdantona jouluun, pukkiin ja uuteen vuoteen.
Juhli sinäkin, annan täten sinulle siihen luvan. Siitä tulee parempi mieli, harmaankin arjen keskelle. Juhliminen kannattaa aina.
jej.

Ps. Sitä voi tehdä myös ulkoisen rauhallisesti, oman pään sisällä rillutellen. Pienillä valinnoilla kaupassa; purkki raaka-maitoa sen normaalin sijaan, perunakilon kaveriksi paketti Marie-keksejä tai istuutumalla kotimatkalla bussissa tyhjän penkkiparin käytävän puoleiseen istuimeen. (Toim.huom: siirry, jos bussi täyttyy liiaksi.)

jej myös sille, että se yksi osa Maijjoja (ei poliisin) tulkinneista, tuntuvat sittenkin olleen väärässä.
Seuraavaa loppua odotellessa - jatkakaa.

So put your hands up
If you're feelin' love tonight
Put your hands up
©2010 Kylie Minogue

Uusi normaali

"Projekti" alkoi;
23.10. Tiistai aamupäivällä, kun soitin pankin keskukseen tilatakseni aikaa lainaneuvotteluun asap. Koska ainakaan "kuluvaksi päiväksi moinen ei onnistu keskuksen kautta", täti pisti konttoriin X soittopyynnön, jotta ottavat sieltä yhteyttä suoraan heti-kohta, kun keskusta paremmin tietävät miten ovat itse vapaana.
Pyydettyä soittoa ei koskaan kuulu.
25.10. Torstaina aamupäivällä yritän uudestaan ja soitan nyt suoraan konttorin Y numeroon, ja tiedustelen aikavarausta asap. "Kuluvalle päivälle ei enää sovi, mutta perjantai iltapäivälle klo 16 löytyy slotti." Otetaan se, kiitos.
Parin tunnin päästä henkilö, jolle aika oli varattu, soittaa ja selittää että "yhdet asuntokaupat siirtyi ja menee aikataulu sekaisin, voitaisiinko siirtää tapaaminen myöhemmäksi, vaikka 17:30?" No, hyväksytään, koska parempi se kuin ensiviikoksi. Puhelun aikana (viikon)päivää ei mainita.
26.10. Perjantaina teen "ylipitkän" työpäivän odotellessani tapaamista, ja siirryn pankkiin puoli kuusi. Perillä tapaan yhteyshenkilöni, joka ihmettelee että "kuinkas sinä nyt tulit, hän odotti minua jo eilen, nyt ei ehdi kun on nämä asuntokaupat tässä. Mutta tehdään uusi tapaaminen maanantaille."
29.10. Maanantaina siis uudestaan konttoriin. Nyt onnistuneesti 45 minuutin (Outoa kuinka moneen ohjelmaan ne yhdet, pankin jo tietämätkin, asiat oikein pitääkään kirjoittaa.) meetinki; "haluttu lainasumma järjestyy, olemassa olevat vakuudet riittävät hyvin, hyväksytän vielä päälliköllä ja saat sitten tarjouksen nettipankkiin."
01.11. Torstaina tulee puhelu, "tässä meni vähän ylimääräistä aikaa ja lisäksi tämä tuli bumerangina takaisin, kun vakuudet ei riitäkään, (käytin väärää vakuusarvoprosenttia) tarvitaan noin <puolet lainasummasta> vakuuksia lisää"
No, voi perkle, okei, lupaan tutkia mistä onnistun repimään moiset vakuudet ja viestittää sitten kun keksin vastauksen.
Tähän väliin tulee itsestä (tai tavallaan kolmannesta osapuolesta:) johtuva, reilun viikon viive.
11.11. Sunnuntaina pistän nettipankin kautta viestin, jossa ehdotan, omasanaisten detailejen kera, yhtä mahdollista vaihtoehtoa vakuuden hoitoon.
12.11. Maanantaina tulee viestiin vastausviesti toiselta konttoristilta; "asiaasi hoitanut 'syyllinen' on tämän viikon lomalla, sopiiko että hän jatkaa asiaa palattuaan ensi viikolla, jollei lainalla ole kovin kiire?"
No ei tässä nyt tuli hännän alla olla, joten odotetaan.
20.11. Tiistai-iltana kerrotun delayn jälkeen, pistän vastauksen edelliseen nettiviestiin, jossa utelen että jokos 'syyllinen' on palannut, kelpaako minun vakuudet? Loppuviikko menee sillä luotolla, että mainittu paluu ei olisikaan ollut heti maanantaina ja että korjaamiseen ja hyväksyntään menee sitten ehkä päivä kumminkin.
26.11. Maanantai-iltana, viikon luvattoman hiljaisuuden jälkeen, pistän vihastuneen vastausviestin, että teemalla mitä tämä tälläinen mykkäkoulu oikein on?
28.11. Keskiviikkona herää epäilys siitä, että viestit menevät hukka-nimiseen paikkaan, koska ovat vastausviestejä, joten pistän edellisen uudestaan, mutta nyt uutena viestinä ja lievästi vihaisemmin. Samana iltana 'syyllinen' soittaa, että "kas vain, hän sai vasta tänään tietää, että olit netin kautta pistänyt viestiä, mutta joo, hän katsoo homman nyt huomenna torstaina."
30.11. Perjantaina pistän taas vastausviestin (nyt 'syyllisen' itsensä lähettämään nettiviestiin, edellinen jonka pistin vastauksena toisen konttoristin viestiin mahdollisesti kun kohdistui sille toiselle eikä osunut 'syyllisen' näköpiiriin?) ja utelen että mitä torstaisesta asian hoitamisesta seurasi?
Ja ei mitään.
03.12. Maanantai illasta pistän, seuraavaa pykälää vihaisemman viestin, että miksi helv*tissä asiakkaille ei oikein anneta minkäänlaista palautetta tapahtumista.
Edelleenkään ei mitään vastausta viesteihin.
05.12. Keskiviikkona soitan itse konttorin johtajalle ja kysyn tältä että tietääkö hän missä tarjoukseni menee? Tämä katsoo koneelta, että "juu ei ole vielä tehty, mutta menenpä samantien kysymään ja potkaisemaan 'syyllistä'." Illalla viiden jälkeen 'syyllinen' itse soittaa ja nopean selittelyn jälkeen "lupaa "oikeasti" hoitaa asian perjantaina 7.12."
07.12. Perjantaina puolelta päivin tulee viesti uuden tarjouksen tekemisestä, ilmeisesti koska 11.11. vajeen helpottamiseksi, toivoin myös lainasumman pientä kevennystä. (Liekö koko puolen tunnin työ tehty uudestaan?) Mutta kyseinen drafti edelleen vakuusvajaana, eikä viestissä mitään tietoa ehdottamani uuden vakuuden hyväksyttävyydestä, vain "olisiko vakuudesta dokumenttejä?". Puolen tunnin säädöllä kasaan papereista lisätiedot.pdf:n ja pistän dropbox-jako-urlin vastausviestinä. Muistaakseni jossain toisessa laitoksessa nettipalvelussa viesteihin voi älykkäästi pistää attachmentin mukaan. Toisen puolen tunnin jälkeen usko vastausviesteihin loppuu ja soitan varmuudeksi keskukseen ja käsken kertoa 'syylliselle'; että pistin jo tälle viestivastauksen. Hetkeä ennen kello viittä (ilmeisesti viimeisenä tekona ennen koneen sulkemista viikonlopuksi), tulee viesti "en saa tiedostoa ladattua, pistätkö sähköpostina." Pistän viidessä minuutissa.
10.12. Maanantaina koska mitään ei kuulunut, pistän illalla uuden nettiviestin; tuliko posti/doku kohteeseensa, ja kelpaako?
11.12. Tiistai dead silent. Pistän illalla uuden nettiviestin, jossa utelen maailman menosta, sekä re-sendin perjantain sähköpostin 'syylliselle'.
12.12. Keskiviikkona tulee sentään vastaus tiistaiseen nettiviestiin randomilta konttoristilta, mutta "kysy 'syylliseltä' sähköpostitse" ei paljon lämmitä. Illalla pistän vaan kun se ei tunnu auttavan -vastauksen aamun hyödylliseen viestiin, sekä lisää sähköpostia 'syylliselle' ja nyt lisäksi konttorin johtajalle, että tiedättekö että kaipaan edelleen tapahtumatietoja, missä viipyy?
13.12. Torstaina puolelta päivin pistän edelliselle kaksikolle uuden postin, jossa tarjoan lisävakuuden hoitoon toista vaihtoehtoa. Paria minuuttia myöhemmin tulee vastaus johtajalta: "Virheitä on tehty, yritämme skarpata." Ja pari tuntia myöhemmin 'syylliseltä' "Teen huomenna rästitöitä, joten saat päätöksen silloin."
14.12. Perjantaina kuuden jälkeen illalla, tulee soittoyritys pankin numerosta, ja hetkeä myöhemmin sähköposti 'syylliseltä' "Vakuudet on OK, pistin tarjouksen hyväksyttäväksi päivällä, ei vielä päätöstä, olen lomalla ma-ke, onko lainalla kiire?" kysyy hän, melkein kaksi kuukautta kestäneen vetkuilun jälkeenkin. Postissa ei ketään CC:nä eikä minkään näköistä ohjetta siihen, jos vaikka olisi kiire.
15.12. Lauantaina, selvittyäni, vastaan postiin, lisäten johtajan vastaanottajaksi, ja kysyn tuleeko päätös minulle ilman 'syyllistä' eli ennen tämän paluuta ja miten ne vakuudet nyt on? sekä todennäköisyyksien lisäämiseksi, sama kysymys menee nettiviestinä.
17.12. Maanantaina asiat alkavat näyttää lupaavilta, vaikkakin viimeiseen nettiviestiin tullut vastaus "'syyllinen' lähetti postia perjantaina, luitko sen? Vastaa jos kaipaat vielä jotain." ei pelasta, kun oman viestini kysymys heräsi juurikin siitä mainitusta postista. Sen sijaan puhelu johtajalta: "<Tilanneselitys>, lainan kanssa kaikki ok, ja sovitaan torstaille allekirjoitus." Tosin ei 'syyllisen' kanssa, koska tämän kalenteri on täynnä.
18.12. Tiistaina soittoyritys pankista hankalaan aikaan, vastaajaviestin mukaan torstain 'uusi syyllinen' haluaa ehdottaa tapaamisajan muutosta.
20.12. Torstaina aamusta soitan keskuksen kautta 'uudelle syylliselle' soittopyynnön, joka töidensä alkaessa soittaa koska "iltapäivä on kaikilla täynnä, valitaan uusi aika johonkin 'väliin'." Koska itselleni hyvin sopii, moinen sovitaan alle tunnin päähän. Niinpä, vielä aamupäivän puolella, sovitusti pankissa, vastassa alkuperäinen 'syyllinen', 15 minuuttia ja sopimuspaperit kourassa pihalle. Iltapäivän puolella 'syylliseltä' tulee viimeinen puhelu, että "rahat on tilillä, hyvää joulua." \o/
Huomenna 21.12.2012 on maailmanloppu? joten ei tarvi huolehtia lainan takaisin maksusta?

Disclaimer: Tämä tarina on valitettavan tosi. Yksityiskohtia on jätetty pois, mutta mitään ei ole keksitty tai lisätty. Kaikki kommunikaatio on listattu. Värilliset lainaukset ovat lähes suoria, joskin vapaasanaisia kuvauksiani kommunikaation sisällöstä. Yllä mainittu 'syyllinen' on vain sana, oikea syyllinen tähän kaikkeen on suuremmalla todennäköisyydellä talon prosessit, jotka sallivat tarinan tapahtumisen.
Saamani loppuselitysten pohjalta ymmärsin, että tämä sekvenssi on useiden eri sattumien summa, joten toivo elää että tämä kaikki ei olisi se uusi normaali. Mutta silti, mikään selitys ei vähennä sitä faktaa että tämä kaikki tapahtui, hitaasti ja hiljaisuudessa.

Konstruktiivinen osuus / ajatuksia prosessin korjaukseen - tulossa myöhemmin, ehkä. Nyt ei pysty. /o\

Don't hate the player,
Hate the game
Niggas, Sharpen your aim
©1999 Ice-T

Naiseellistaja

Olen sairastunut johonkin, ja tämä tuntematon pöpö on ilmeisimmin aloittanut (tai lisännyt, mnä tiedä syntyykö sitä miehellä normaalisti vähäisiä määriä) estrogeenin tuotannon, sillä tuntuu että minusta on tullut nainen.
Henkisesti elo on kuin vuoristoradalla, toisina päivinä kaikki on hyvin (suhteellisen ainakin), ja heti seuraavana ihan kaikki on ihan saa*a*an syvältä.
Lisäksi olen alkanut huomata eron vaatekappaleiden välillä. Tiedän esimerkiksi että, valkoinen paita ei sovi minulle lainkaan, se saa minut näyttämään ihan pennulta. Toisin kuin mm. musta, sininen tai punainen.
Toinen selkeä hyi on v-kaulus, se on aivan liian ho*oa tähän naamaan.

Some love turns me
round and round and round and round and round and round and round and round and round
©1992 Neneh Cherry

Huave

Toisaalla mainitsin että tekeminen johtuu haaveista. Se herätti mietinnän siitä, mitkä haaveet aiheuttaa oman tekemiseni. Vastaus on että, työrintamalla, ainoa motivaattorini töiden tekemiseen on haave niiden tekemisen lopettamisesta. Teen siis töitä voidakseni lopettaa niiden tekemisen. Tästä voisi joku sanoa että tapahtuman aikataulu on väkisinkin niin kaukainen, että se kannattaa toistaiseksi unohtaa ja keksiä joku ajankohtaisempi haave.
Toiveen potentiaalinen aikataulu ei loppujen lopuksi ole ollenkaan niin huono kuin voisi olettaa, mutta .. myönnetään .. tarkoitus elämälle .. juuri nyt, olisi varsin tervetullut, varsinkin kun moista ei ole vielä valmiiksi suunniteltu, sitäkään varten että kun työt joskus loppuu.
- En satuta ketään, se on hyvä.
- En kaipaa mitään erityistä, joten näin on hyvä. (poislukien kohta 26 edellisestä postista)
- Voisin ...

Nyt pannaan tästä poikki, sillä menee jo lian pitkälle, sääli, sillä juttu oli osin ihan hyvää, ja ilman jatkoa, jää nyt hieman tyngäksi. Mutta privacy-filtteri toimii täälläkin, vaikka teoriassa anonyymi ollaankin. Pitää paremmin yrittää havainnoida luontoa enemmän kuin itseä jatkossa, jotta voidaan palata sallittuihin aiheisiin.

Don't be afraid
there is no need
to worry, Cause
my feelings
for you
are
still
strong
©2001 Lasgo

Kysely - Joku - 2

Löydetty kysely, kahdessa osassa, toisessa hauskat kohdat, toisessa SUURET kysymykset.
Vastaukset näihin toisiin venyvät, joten tässä kolmas viimeinen kahdesta.

9. Onko joku, jota et koskaan unohda?
- Pelkään että ei. Toistaiseksi aika monet ovat unohtuneet, enemmän tai vähemmän. Samalla kun sanon, että siksi koska minulla ei ole tapana roikkua menneessä, toinen ajatus herää kysymään, että onko tuo muka totta? Tuohon kysymykseen saatetaan palata toiste, mutta nyt..

Lähisuvusta ei pääse eroon, joten ne eivät pääse unohtumaan, ainakaan ennen kuin kuolevat. Lähimmät kuolleet sukulaiset ovat toistaiseksi isoisät. Muistan että he olivat, mutta lasken kyllä heidätkin jo unohtuneiksi, sillä en muista koska olisin heitä erikseen ajatellut tai muistellut, ohimennen ehkä vanhoja valokuvia selatessa, mutta sitäkään ei tehdä mainittavan useasti tahi retroilu hengessä.

Suvun ulkopuolelta, suuri osa lapsuuden kavereista, myös "hyvät" sellaiset, on poistunut näköpiiristä ja siten myös ajatusmaailmasta unholaan. On ehkä yksi henkilö, joka ainakin toivottavasti jää mieleen. Joskin jo tämäkin onnistui kerran olla pahasti vaarassa haihtua unholaan, mutta palasi sitten taas takaisin 'käyttömuistiin'. Tämä kerran suoritettu paluu tahtonee ehkä sanoa, että mahkut on paluuseen myöhemminkin, eli ainekset ei-unohdeta-koskaan -kastiin ovat hyvät.

Yllä mainittu perustuu nykytietoon, joten varataan oikeus muutoksiin sen varalle, että vastaan joskus tulee se-oikea, tai edes se-aika-sopiva, jo(t)ka jää tahtomattaankin unohtamattomien joukkoon.

24.Vastakkaisen sukupuolen tärkein ulkonäöllinen seikka?
- Että on nätti.
Tähän vastattiin jo kevyellä puolella, ja tuolla samalla, mutta koska se on täysin totta, annetaan täällä tarkenne. Kysymyksessä kysyttiin ulkonäöllistä seikkaa, eli vaikka esittäisi olevansa henkilö, joka sanoo että ulkonäkö on täysin merkityksetön juttu persoonallisuuden ja muun henkisen hötön rinnalla, niin vastaus on täysin validi. Enkä edes ole sellainen, mutta silti, yksikään yksittäinen juttu ei ole se-juttu, joten tärkeintä on se että kokonaisuus on katseltava. Nätti on katseltava, mutta skaala vain on laaja. Aiheesta on aiemmin kirjoitettu laajemminkin (Toim.huom. mutta edelleen julkaisemattomana draftina, johtuen liian seksistisestä sisällöstä), joten ei nyt enempää siitä.

7. Rehellisesti, mitä todella haluat juuri nyt?
- Kun ollaan näin henkisellä moodilla, niin vastaus "verottomat 400.000e tai enemmän", joskin myös oikea, ei ehkä sovi kuvaan, joten vastaus yhdistynee seuraavaan kysymykseen, varsinkin kun tuossa on sana todella.
26. Haluaisitko seurustella?
- Tietämättä oikeasti mitä kaikkea seurustelu pitää sisällään, sanotaan että kyllä; haluan jonkun, jonka kanssa jakaa päivän askareet, jonka viereen voi hymyillen nukahtaa, jonka vierestä voi eilistä onnellisempana herätä, jonka kainaloon sopii käpertyä ja jota voi tilanteen tullen puristaa kovaa pehmeästi.
Prkl. Listatako tähän ideaalivaihtoehdon täyttävät halut vai ne jotka riittävät suurimman (huono sana koska suurin ei nyt tarkoita suurinta,) toiveen täyttämiseen? vrt. yllä mainittu 400k, vähemmänkin otetaan mielellä vastaan, enemmän ei haittaa lainkaan, jne. Jonkun, joka ymmärtää ja osaa naura(tta)a.

Because it's so important to have
that special somebody
To hold, kiss, miss,
squeeze and please
©1964 Solomon Burke

Pikkurilli paholaiselle

Tähän kyselyn väliin pieni tilanne kuva.

Tavallisesti syön kovin vähän karkkia. Ja suklaata jopa sitäkin vähemmän. Mutta nyt kaapissa on yksi suklaalevy, jonka ostin lahjaksi, mutta jäi antamatta. Ja se tuottaa aivan hillitöntä himoa. "Otan tästä vain kaksi palaa näin jälkiruoaksi" ja palaan jääkaapille ainakin kolme kertaa putkeen saman teeman kanssa.
Mikä minuun on mennyt? Minusta on tullut heikko :( Apua.

Ja siitä se ajatus sitten lähti, käsistä.
©2012 Minä