Vielä 350 vuotta

Ennen vanhaan on ollut erilaiset silmät, kun ei muista aikaisemmin törmänneensa, että Star Trek NG:ssä olisi ollut noin "törkeää" homofobiaa, kuin eilisessä uusintajaksossa pisti silmään. Jaksossa Beverly Crusher rakastuu palavasti yhteen loiseen. Mutta annas olla kun tämä vaihtaa asumaan naispuoliseen ruumiiseen, niin Beverlyn naama venähtää ja tämä antaa välittömät pakit suurelle rakkaudelleen.
..
Ajankohtaisesti myös originalin castin puolelta, RIP Leonard. Illogical.

Peace and Long Life

Live Long and Prosper 🖖

Päiväammattiopistokoti

Ammatti kaltaisessaan seurassa.

Jokainen työpaikkani on ollut sellainen, jossa työaika on joustava. Virallinen termi (ainakin osassa) on saattanut olla liukuva, mutta anyways. Kuitenkin siis sellainen, että ketään ei kiinnosta tuletko töihin kello 7, 8, 9 vai joskus toiste ihan sen mukaan koska heräät tai ehdit. Eikä se jos kesken päivän hoitaa omia asioitaan muutaman tunnin.

Joskus heikkoina hetkinään, on luullut kaipaavansa kiinteitä työaikoja, joissa etuajassa lähteminen olisi vain itselle plussaa, sen sijaan, että kirjaa siitä itselleen liukuvaan työsaldoon miinusta.

Tästä lähtökohdasta siis, uutimissa ajoittain liikkuvat jutut, joiden mukaan etuajassa tuleminen ja illasta yliajan tekeminen olisi jotenkin oudon ahkeran työläisen merkki, vaikuttavat tuntemattomalta. Kyseiset jutut kun viittaavat siihen, että yliaika olisi palkatonta työtä, eli aikaa pois tekijältä, ilman että maksaa antajalle lisää. Kun taas omassa maailmassani tekemäni työn määrä/kustannus -suhde ei muutu siitä, teenkö päivässä 6 vai 12 tuntia. Sen ainoa vaikutus on siihen annanko vakiosta eroavan työpanokseni tänään vai joku toinen päivä.

Hienoa.

∻
dejavuu

!Oakmoon

Nam, Tipaton onnistui jäämään kokonaan kirjailematta.
Elossa ollaan silti, ainakin niinkuin physiologisesti tjsp. Yksittäiset poukkoilevat ajatukset eivät kestä jutuksi asti, työt vähentää vapaa-aikaa ja läppäri on "sidottu telakkaan", joten se ei ole helposti otettavissa sohvalle lyhyinä inspiraation hetkinä.

 
Seliseli.

Lunta tulee sentään. Ja pakkanen tekee taidetta =>

 

 

Ai niin, pistetään loppuun tuollainen domino-lauta-peli, jossa rei'itettyjä domino-nappuloita ladotaan piikitettylle pelilaudalle, oletko nähnyt/tunnistatko/pelannut jopa?

∻
Vierivä lumipallo ei sammaloidu

Vuoden vaihe

Joulun ja uuden vuoden rauhaisissa mainingeissa on tullut hieman yriteltyä ajatella kaikkea, elämästä ja kaikesta muusta sellaisesta. Todellakin siis yritelty, sillä ajatus poukkoilee, eikä saa mistään kiinni mitenkään tukevasti.

Aatto pärjättiin vanhoissa merkeissä, aamulla sain, taas kerran, koristella isoveljen löytämän ja hakeman kuusen (joka oli aika style ja omastakin osuudestani olen melkoisen tyytyväinen; symmetrinen, uusi ja ro[u]hkea), jonka jälkeen vuorossa ainoa jouluteevee-perinteeni, eli Lumiukko. Illasta selvittiin ensimmäistä kertaa ilman (turhia) lahjoja, ei suklaata, eikä krääsää. Yksi ainoa 500g lahjapaketti, joka sekin jää lopulta takaisin antajansa ruokakomeroon. Vain lasten ja nuorten meteliä, elukoiden juoksemista ja suvun/perheen yhdessä olemista.

Koska viimeinen kolmekymppinen alkaa ensivuonna, olisi uusivuosi otollinen hetki järisyttäville lupauksille. Mutta koska lupaukset eikä muutokset ei ole mun juttu, niin se siitä. :)

Ainoa muutos jonka sain aikaan, on kosmeettinen, eli taustateeman drastinen 'päivitys' vahvan tunteellisesta punaisesta kliiniseen mustaan. Toivottavasti kyseinen sävy ei tuo juttuihin synkkyyttä, vaan jonkinlaista asiallisuutta.

∻
Ho Ho Ho

Siison

Kaiken tämän *****ellisuuden vallassa: Hyvää joulua sinulle. o7

Only you,
.. This song is for you, filled with gratitude
and love
©1974 The Stylistics

Lutvaa

Seuraava tarina, ei ehkä toimi näin kirjoituksena erityisen mahtavasti, mutta kuvittele, että kerron tätä sinulle perjantai-tuopillisen ääressä, livenä. Tuskin se niin hankalaa, onhan itsellänikin tässä tuoppi edessäni.

Liittyen vanhaan edelliseen, asioilla on tapana lutviutua, edelleen.
Asun ja työskentelen "lähiössä", "kaukana" keskustasta, jossa käyn vain harvoin ja syystä. Jokin aika sitten tuli tarve noutaa yksi avain, sieltä keskustasta, toimisto-aikoina, jolloin olen itsekin töissä, tietenkin. Keskellä päivää siellä käyminen, näin autottomana, söisi vähintään tunnin, plus kaikki se aika joka vietetään perillä tekemässä jotain ylimääräistä. Joten sellaisen ajan tuhlaaminen työpäivästä, ihan vain yhden asian takia ei sovi ajankäyttöajatusmaailmaani, varsinkin näin, kun töissä on yllinkyllin mukamas parempaakin tekemistä.
Mutta sitten, ns. normaalissa suunnitelmassani, hakuhaarukkaan osui käyminen kotikotona, tarkoittaen tietenkin perjantaita, jolloin työt lopetetaan ajoissa kesken, hakeakseni samasta keskustasta vuokra-ajoneuvon liikkumiseeni. Eli kyseisen avaimen noutaminen onnistui näppärästi, melkein jopa ohimennen.

Käytön jälkeen, avaimen palautus samaan paikkaan antoi odottaa itseään, koska yritin taas keksiä mahdollisimman sopivaa hetkeä käydä uudestaan keskustassa.
Sivujuonteena ja toisena "ongelmana" oli suunnitelmani joululomaisesta kotikoto-reissun järjestämisestä. Siihen tarkoitukseen ehdin jo vuokrata ajoneuvoa tyyriisti kahden viikon lomailuun. Siten aikataulutettu reissuun lähtö meinasi olla liian myöhään, avaimen seuraavan käyttäjän tarpeeseen. Joten paine tuhlata tunti kesken päivän alkoi nousta pintaan.
Yllättäen, ensiviikolle syntyi ylimääräinen tarve lainata kulkuneuvo yhdeksi päiväksi, pääkaupunkiseudulla vierailemiseen. Tämä uusi järjestely mahdollisti samalla sen, että isommat joululahjat ja lemmikit siirtyvät kotikotoon sillä reissulla, mahdollistaen oman lomailuun siirtymisen käyttäen julkisia kulkineita. Tämän seuraus on myös se, että lomasta saadaan melkein viikkoa pidempi, koska se ei maksa mitään ekstraa (kun laina-aika-maksuperusteinen lomavuokra-auto voitiin peruuttaa).
Tosin tämä yhden päivän kulkuneuvo hankitaan muualta kuin keskustasta, joten avaimen palautusta sekään ei helpota.
Ja koko kombon viimeisimpänä niittinä, lopullinen lutviutus tapahtui eilen, kun avaimen "keskustalainen" vastaanottaja ilmestyi, muilla asioillaan, omaan "työmaaruokalaani" lounaalle, joten onnistuin pääsemään eroon siitäkin, ihan vain vierailemalla viereisessä pöydässä. :=)

Sing a song and
have some fun
When all the work
is done.
©1997 Captain Jack

Vihreät nietokset

Olen aina sanonut kaikille, myös itselleni, etten ole talvipyöräilijä. Tänään tuolla ulkona, yhdellä kolmekymppisellä, ohittaessani oheisen maiseman, yhtäkkiä tajusin että jeesus, sehän on Joulukuu ja kohta jo puolessa välissä; mutta täällä sitä kierretään, vehreissä maisemissa edelleen.
Vaikka säistä puhuminen on vähän noloa, sallin sortumisen silti - tämän kerran. Jotenkin tajutonta on tämä, että tänne asti on ollut maa puhdas lumesta, vain paria yksittäistä päivää lukuunottamatta. Ja nekin pari kevyt lumista arkipäivää, jotka ovat olleet, ovat osuneet niihin päiviin, kun työmatkaa ei ole alunperinkään ollut tarkoitus tehdä kahden pyörän päällä, johtuen muista siirtymisaikatauluista. Joten melkein voisi sanoa, että toistaiseksi talvi ei ole estänyt ajeluitani. Toisin kuin viime- ja edellisvuonna, jolloin kaudet loppuivat lokakuussa, toinen loppu- ja toinen alkupuolella. Onhan tuo tahti kesän jälkeen romahtanut, mutta se on eri juttu :)
Pitää myöntää, että tänään "onneksi" oli kevyenväylän pinta jo ajoittain sen verran jäinen, että lupaukseni lopettaa liukkaisiin -hetki saattaa olla jo lähellä.
Paitsi, että ennuste hoveroi näemmä jouluun asti positiivisen nollan pinnassa. :/ Comme ci, comme ça..

On hanget korkeat, nietokset,
vaan joulu, joulu on meillä!
©1901 Joukahainen

Tulevaisuus tunnelissa

Seurasin linkkiä taas yhteen propaganda-juttuun rantatunnelista, jossa todetaan:
"Tampereella tunnelilla on myös paljon vastustajia, mutta Martti uskoo, että aikaa myöten vastustus vaimenee."

No siis tietenkin vaimenee. Eihän sitä ole mitään varsinaista järkeä vastustaa enää tässä/siinä vaiheessa, kun paskat on jo housuissa.
Rakentamista ei lopeteta tähän. Kukaan ei sitä osta ja vie pois. Tai keksi sille jotain muuta käyttöä.

Yleisönosasto-kirjoituksia voi edelleen jatkaa, koska rahaa se varmasti syö ja aiheuttaa ongelmia vielä valmistuttuaankin huomattavasti enemmän kuin nykyinen tie maan pinnalla, mutta se nyt vaan on voi-voi.

Vastustajat joutuvat/saavat käyttää tunnelia siinä missä muutkin alueen ihmeiset, mutta he vain muistavat aina sinne ajaessaan kirota päätöksen sallineet kusip**t helve**iin, ja lupaavat olla äänestämättä moisia pettureita enää ensi kerralla.

Enemmänkin/viimeistään tässä vaiheessa pitäisi energia siirtää sen metron vastustukseen, raiteita kun ei ole vielä maahan lyöty eikä vaunuja ostettu.

∻
Ja syvällä

Tunnel(m)issa

Outo feelis.

Kahteltuani juutuubissa tuoreimman cyaniden jakson, teki mieli jotain tuttua, joten valitsin Liked Videos kohdan, josta ensimmäisenä vastaan tuli Margaret Berger, joka iski heti kovaa. Joka iski heti ja kovaa. Iski kovaa. Vaati useamman repeatin ennenkuin päästiin eteenpäin. - Mahtavat biisit paranee entisestään, kun niitä ei hetkeen kuule. Ja tämän jälkeen tauko pitää korvata toistolla. Ja VOLUUMILLä.

Sitten, retroperjantain hengessä, jatkettiinkin listalla kohti Nenaa ja Wildea, josta eteenpäin päästiin tuubin oman mixilistan johdolla, molempien neitien omien hittien avulla. (Tuubia ei nykyään oikeastaan voi käyttää playlistin kuunteluun, kun paskat välimainokset vaativat läsnäoloa skipin lähettyvillä. Mutta tänään, tunnelmissa, jaksoi tätäkin, hetken.)
Mixlistaan mahtui väliin myös pakollinen A-Ha, joka varmasti uppoaa useammallekin tyttöselle. :)

Born to be wildin kohdalla oltiinkin jo niin syvällä, että ei enää pärjätty kuivin silmin. Joten piti siirtyä saunaan kastelemaan muutkin paikat, ennenkuin kukaan huomaa mitään.

Normaalisti mahtavat 80s hitit nostavat ihoni kananlihalle, mutta tälläkertaa, jostain syystä, vaikutusalue oli syvemmällä "pinnan alla", I don't know.

I even painted my toenails for you
©2010 Lena

blatantti sponssi

Tiedän että product placementtiä käytetään hyvinkin paljon, mutta viime aikoina on vastaan tullut häiritsevän paljon mikkisoftan sellaista. Ja kun ne ovat vielä jotenkin niin to-the-face, että se saa omat niskakarvani pystyyn.
Ohjelmassa, jossa tabletilta näytetään toiselle jotain, oli sitten yksittäisiä kuvia, rikosrekisteriä tms. niin otos alkaa sillä, että 8:n metron starttimenu-uita esitellään katsojalle pidenpään kuin itse pihviä.
Viimeisin case näkyi juuri äsken Havaii 5-0 sarjassa, jossa kytät rikospaikalla ihan suoraan sanoivat "Lataa kuvat sky-draiviin toisten nähtäväksi" ja sitten kuvassa näytetään kuinka valikosta valitaan ko. skydrive-sharetus. rr

Piilomainonta ei minua haittaa, mutta kun mainostus ylittää tonttinsa jatai muuttuu osaksi scriptiä, ollaan väärällä alueella.

∻
buy buy

o' 'ell t'e 'orror

Taisi lopultakin selvitä miksi en ole koskaan pitänyt kauhuleffoista. Pelottaviksi niitä en ole kokenut koskaan, ja ehkä sen seurauksena, niihin ei ole jäänyt mitään muuta mielenkintoista, miksi olisin niitä halunnut katsoa. Mutta tuoreessa Idea Channelin jaksossa Mike antaa uuden ja myös sopivan selityksen että "kauhu on sosiaalista". Ja kuten olette ehkä jo huomanneet, minä en ole - sosiaalinen. MOT.
Vielä kun tulisi vastaan selitys, joka sopii Gansterileffoihin.

There is always something to be afraid of.
© Mike @6:58

Haiseva suositus

Lähes jokaisessa "kosmetiikkatuote"mainoksessa mainitaan jotain vastaavaa kuten: "92% käyttäjistä suosittelisi tuotetta ystävilleen.^*" Kyseisen kaltainen lukema on suhteellisen merkityksetön. Kertovampi tuotteesta olisi tieto, moniko tuotetta kokeilleista on ryhtynyt käyttäjiksi.
Toisaalta, on myös vähän kyseenalaista, miksi tuo alkuperäinen luku on jotain muuta kuin 100. Miksi tuotteella on käyttäjiä, jotka eivät ole siihen tyytyväisiä.
Addiktio, jonka tunnistavat, mutta tietävät, että se ei ole hyväksi?

--

Jos pierettää, esim. töissä, lienee kaikille mukavampi, jos pieraisee jo käytävän puolella, ennenkuin menee sisälle pieneen neukkariin. Mutta toimiiko tuo myös silloin kun on menossa vessaan? Eli onko parempi pieraista käytävässä, jossa tuhnulla on enemmän tilaa kadota saharaan, kuin vasta pienen wc:n puolella, jossa haju joutuu väkisin omaan nenään, ennen pakenemistaan tästä maailmasta.

∻
En se minä ollut.

17qz

Netissä on liikkunut vahvasti julkisuutta saanut uutinen, 7:n, Z:n ja Q:n viivojen paluusta, jonka siten jouduin itsekin lukemaan jossain välissä. Ei siinä sinänsä mitään, tervetuloa takaisin järki.
Mutta eilen 'iltatoimia' tehdessäni, yht'äkkiä päässäni tajusin yhden lauseen, joka siinä uutisessa oli selittämässä aiempaa päätöstä niiden poistosta.

"Silloin pyrittiin sujuvoittamaan käsin kirjoittamista, ettei kynää tarvitsisi niin usein nostaa ja palata takaisin kirjoitettuun tekstiin."

Siis, hetkinen!
Sujuvoitettiin kirjoittamista poistamalla viiva Z ja Q kirjaimista??? Suomessa!

Kuinkahan monen millisekunnin ajansäästö tuolla oletettiin syntyvän esim. nelisivuisen äidinkielen aineen kirjoitukseen.


ps. Onko kiinalaisilla versiot kaunolle, tikuille ja tekstaukselle?

∻
Mário Zagallo valmensi Brasilian jalkapallojoukkuetta 1970.

Perintötoimisto

Perinnöllisiin asioihin liittyen, totesin jokin aika sitten että: "En kaipaa rahaa, haluan maata."
Lausahdus on totta myös isommalta maailman katsannolliselta kantilta. Vaikka tietysti rahasta pidänkin ja sitä yritän mahdollisimman paljon haalia. Ajatus tämän 'ahneuden' takana on se, että mahdollisimman aikaisin voisi lopettaa rahan haalimisen ja vain maata.
Yksi tähän laiskan miehen haaveeseen sopiva mielikuva on tietenkin pysyvä paluu kotiin, vanhempien (entisille) maille, potkimaan mättäitä ja katselemaan pelloilla pyöriviä (naapureita/) maalaisyrittäjiä. Tämä tavallaan vaatisi sen, että kaikesta jaettavaksi jäävästä mammonasta, likvidit varat annetaan enemmän tarvitseville, jotta maa voi jäädä minulle, tai edes osa siitä.

Yhtään tässä haluamatta kuullostaa hätäiseltä tai toivovan aikaista perinnön jakoa. Enhän vielä ole edes siinä pisteessä, että voisin jäädä maahan makamaan. Perintö ei sitä mahdollista. Paitsi jos jostain ilmestyy se kuuluisa amerikansetä..

∻
Bring in the deneuralaizer

Ilman sähköä ilmasta

Ohitin eilen Tampereen Sähkölaitoksen jonkin toimistorakennuksen?, jonka katolla oli tuulimylly jauhamassa sähköä. Ensimmäinen mieleeni tuleva ajatukseni oli että; jopa sähkölaitoksella itse ovat sitä mieltä, että ei kannata maksaa sähköstä toimittajalle, kun sitä voi myös ilmaiseksi jauhaa omin toimin..

Mutta ei taida parvekkeella moinen pyöriä kovin tehokkaasti? Itäsuunnasta ei aurinkokaan..

On sentään enää 3kk Jouluun! - mihin se vuosi meni?

∻
Vastusmittari

Kostuuko?

Kasvoin naperona metsässä, tai metsän laidassa, mutta siis kuivalla maalla kumminkin. Kylästä löytyi kyllä pari pientä uimalammia, mutta niissä käytiin to-del-la harvoin. Poislukien ne pari kesää, kun kävin uimakoulussa - oppimatta mitään.

Näinpä en muista, että olisin pienempänä koskaan haaveissani piirtänyt tulevaisuuden tupaani tai edes kesämökkiäni järven rantaan. Olivat useiten (todella hyvin sisus- ja varustettuja) piilopirttejä metsän siimeksessä näkymättömissä muilta ihmisiltä.

Mutta sittemmin Tampereelle muutettuani, asuntoni ikkunoista ei vielä vettä näy, kuin sateella, mutta muuten tässä pitäjässä nuo vesistöt ovat kovin läsnä. Varsinkin näin lumettomaan aikaan, tulee lähes päivittäin kuljettua, joko toisen noista isoista järvistä tai vähintään tuollaisen pienemmän (joskin kotikylän lampea isomman) järven rantaa. Ja tämän painostuksen seurauksena olen 'oppinut' siirtämään moisen vesiesteen myös osaksi tulevaisuuden haaveita.

Vaikken ui tahi kalasta, enkä suunnittele aloittavani, voin hyvinkin kuvitella itseni istumassa päivät pääksytysten saunamökin terassilla, katsellen "ulapalle", kuten kuvassa. Edelleen sentään vielä jossain, piilopirtin omaisesti, ohikulkijoiden katseilta varjossa.

Freedom; No Freedom
Change; No Change
©1988 J.M.Jarre

Tohtori

WHO

∻
Always take a banana to a party, Rose: bananas are good!

Asiaa?

Lähtiessäni ulos, aamulla töihin, illalla pyörälenkille tai muuten, tapaan sanoa kissalleni hei-hei ja monesti vielä perään, että kuinka kauan on tarkoitukseni olla poissa. EOS ymmärtääkö eläin tuota, mutta aika usein tuo ainakin osaa olla ikkunassa odottamassa paluutani.

Livin' a lie,
tell me why I run and hide.
© 2001 Milk Inc.

\o/

Joskun kun lopulta pääsee eroon rankasta puhelin-palaverista, tekeisi mieli painaa tuota nappia. Mutta ei se kannata, sillä siitä joutuisi ojaan..

∻
On sentään lauantai.

Neulapistoa rannassa

Silloin tällöin tullee ohikullkeissa mielleeni, notta.
Jos tuo Tampereen korkea ylpeys, sijaitsisisi etelänpuoleisen järven rannalla, tämän pohjoisen sijaan, niin olisiko sen nimi Pyhänpistin?

∻
I am sailing