29.3.08

Auto-mate

Tieto lisää tuskaa. Kun ei tiedä mitä menettää, ei osaa kaivata. Mutta jos "erehtyy" oppimaan, haluaa lisää.
Eli suomeksi, nyt kun vähentääkseni omaa ja muiden vaivaa, olen enenemässä määrin käyttänyt maksullista ajoneuvoa kotireissuissa julkisen sijaan, on omaa Autoa™ alkanut tehdä pahasti mieli. Niin pahasti että, jos olisin luonnostani rohkeampi, viettäisin kaiken vapaa-aikana ruinaamassa automyyjiltä koeajoja.

Ainoa este hankkimisessa on enää tieto siitä että autoa en oikeasti tarvitse. (== kulut/tarvemäärä >> hyväksyttävä). Auton ongelma on siinä että siitä joutuu maksamaan, silloinkin kun se odottaa pihalla käyttämättömänä. Tokihan autoa käyttäisi nykyistä enemmän jos sellainen olisi, mutta silti. Epäilen vahvasti että ensimmäisenkin 10000km aikaansaaminen olisi ison työn ja useamman (kuin yhden) vuoden takana. Eli ilman suurta muutosta kuten työn siirtymistä metsään, kullan löytymistä viialasta tai ylimääräisen 50k€uron lottovoittoa, ei omaa nimeä rekisteriotteesta löydä.

Mutta olisi se vaan niin kiva kun olisi ikioma omannäköinen kiiltävä metallilaite pihatiellä, aina valmiina lähtemään, ihan mihinvaan satun koska tahansa haluta pääsemään.

Only emptiness remains,
it replaces all, all the pain.
©1989 Martika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti