31.12.13

Viimeistä maapalloa viedään

Ei kommentteja:
Vuosiluku loppuu ja tilalle tulee toinen, samanmoinen.

Kävin lyhyellä kävelyllä tuolla kylätien puolella, ja järrkytyin pientareella makaavan tyhjennetyjen alkoholi- ja tupakkituotteiden myyntipakkausten määrästä. Myönnän etten ole itsekään pulmunen roskaamisen alalla, varmasti on muutama karkki- ja nenäliinapaperi minultakin jäänyt "luontoon" villin nuoruuteni aikana. Ja pari pantillista juoma-astiaa on, juhlayön siirtymistaipaleella, jätetty jalkakäytävän reunaan odottamaan aamun ensimmäistä kerääjää. Mutta mikä saa ihmisen heittämään lasipulloja, pahvipakkauksia ja muita random roskia, ulos liikkuvan auton ikkunasta? Kesken matkan ei autosta varmastikaan ole tila yllättäin loppunut, etteikö matkaan lähteneet tavarat pääsisi perille asti siinä missä ihmisetkin. Kävellen liikkeellä olevalle ihmiselle saattaa tulla ymmärrettävä hinku päästä eroon tarpeettomiksi muuttuneista pakkausmateriaaleista, heikkoja kun olemme. Mutta mitä järkeä on poistaa tavara liikkuvan auton ikkunasta, auton, joka aivan varmasti, jo seuraavan vuorokauden sisään, kulkee, mahdollisesti jopa ilman erillistä kiertämistä, julkisen roskiksen tai jonkin matkustajan kotipihalla nököttävän vihreän muovipönpelin ohitse.

Joissain paikoissa kuten Ruotsissa on laki, jonka varjolla roskaajia voidaan sakottaa hyvinkin tuntuvasti. Mielestäni ajatus olisi enemmän kuin hyvä, tuoda myös omaan maahamme. Pienenkin mutta tahallisen roskauksen sakko voisi hyvinkin olla luokkaa 50-100e, eli esim 2 päiväsakkoa.
Ongelma ei ole siinä, että se yksittäinen purkkapaperi putoaa maahan ja siten aiheuttaisi maailmamme tuhon, vaan se, että henkilö joka näin tekee, on itse se siemen, joka kasvaa exponentiaalisesti, ja joka jo oman historiansa (puhumattakaan jälkeläisistään) aikana jättää peräänsä paljon muutakin, paljon pahempaakin 'roskaa', sekä tuhlaa ulkopuolisten resursseja omien jälkiensä siivoamiseen.
Se, että Suomessa sakottaa voi ainoastaan poliisi, jonka väkimäärää jatkuvasti vähennetään, on tietenkin yksi ongelma moisen lain kanssa, mutta se on erillinen ongelma. Se että lain valvontaan ei ole resursseja, eikä sillä siten saada kiinni kaikkia lain rikkojia, ei mielestäni ole syy olla tekemättä moista lakia. Valvonnan määrästä huolimatta, aina tulee olemaan metsätaipaleita ja puistonkulmia, joissa halutessaan voi, todellisella nollariskillä, tehdä mitä vain. Mutta jos edes kaupunkien keskustoissa on potentiaalinen riski menettää päivän budjetti yhden älyttömän laiskuuden takia, on se varsin opettava kokemus. (Koska nykyinen kotiopetus ei tunnu riittävän.)
Enkä myöskään näe ongelmaa siinä että pienen rikoksen, joka roskaaminen varmasti enemmistön mielestä on, rangaistus on suhteellisesti ylisuuri verrattuna ns. oikeisiin rikoksiin, joiden rangaistus on helposti mitätön. Joka myös on erillinen ongelma.
Vaikkei lailla olisikaan välitöntä ja totaalista muutosta kaupunkikuvaan ja ihmisten asenteisiin, alkaisi se varmasti vähitellen, yksi ihminen ja kaveriporukka kerrallaan parantaa maailmaa.

Siistiä vuotta 2014 kaikille.
So, tell me where I'll be in 2014
©2011 Racoon

10.12.13

Juoksulla

Ei kommentteja:
Ohitin kotimatkalla kuntosalin ikkunan, jonka takana porukka juoksi huonetta ympäri, ja saman tien kuulin päässäni vanhan, kotona ja koulussa opitun ohjeen: Sisällä EI juosta.
Ehdittyäni ensin <Nelson>HääHää</Nelson>-maisesti naurahtaa, tajusin, että itsekin, hetkeä aiemmin, olin juossut sisällä melkein tunnin putkeen, ja ihan puhtaalla omalla tunnolla...
Miksei vanhemmat voi olla loogisia?
No one told you when to run,
you missed the starting gun
©1973 Pink Floyd

9.12.13

Valopulaki

Ei kommentteja:
Tänään tuli, tuolla ulkona, pimeässä, vastaan pyöräilijä, joka täytti kyllä lain kirjaimen, mutta ei mitään muuta. Sillä valo oli pyörässään kyllä, kuten vaatimus kuuluu, eikä häikäissyt muita liikkujia, kuten toinen kieltää. Ledi lamppunsa näes valaisi ainoastaan omat ledinsä, jonka totesin pyörän tultua alle kolmen metrin päähän. Lähietäisyyttä kauemmaksi, ei valosta irronnut fotoniakaan, valaisusta puhumattakaan. Eli ei ollut ihan noin mahtava valokeila kuin linkin yhdellä "nörtillä" aussilla.

Mutta tosiaan, puolen tunnin googlauksesta huolimatta, en onnistunut löytämään valotehorajoja polkupyörään. Eli melkein voisi väittää olevan samassa luokassa kuin kypärä"pakko". Minimivaatimusta ei tosin löytynyt autoillekaan, joten..
You show the lights that stop me
©2010 Ellie Goulding

29.11.13

Girls on film

Ei kommentteja:
Fridays are beautiful,
Life - is beautiful. n so r u

Heaven, in, I am.

- Eli mystiset eventit sen kun vain jatkuvat.
Clap along if you feel like happiness is the truth
Because I'm happy
©2013 Pharrell Williams

28.11.13

Aikapankki

Ei kommentteja:
Tänään töissä tein havainnon, joka kuullosti siltä, etten laske ajalleni hintaa.
Päivä oli jo täysi, kun jatkoin vielä tekemistä. Itseasiassa koko ura, nykyisessä firmassa, olisi jo täysi, ja tunteja sisässä riittävästi vaikka lomailemaan loppuaika. Eli "normipalkka" jäljellä olevasta kuukaudesta on tulossa, vaikken tekisi lainkaan enää töitä. Mutta siinä koneen ääressä perustelin itselleni, että vielä puoli tuntia, jotta saan enemmän "ylimääräistä" rahaa, (kun saldot maksetaan pois). Yhtään ei tullut mieleeni, että kyseinen puoli tuntia olisi pois jostain. Aika ei siis maksa mitään, mutta antamalla sitä työnantajalle, saan ilmaista rahaa =)

Normaalisti kyllä lasken ajalleni arvoa. Sitä mistä edellinen hyväntekeväisyys kautta ahneus tänään sattui kumpuamaan on mysteeri - toistaiseksi.
Money, it's a gas
Grab that cash with
both hands and make a stash
©1973 Pink Floyd

9.11.13

Kahvia ja ProBLEmantiikkaa

Ei kommentteja:
Rauhallisina viikonlopun päivinä, sitä tulee ajatelluksi elämän pieniä mysteerejä. Esimerkiksi.
Jos meillä on tasan litra, 20 asteista raanavettä, kun siitä keitetään yleisellä (halvalla) Braun:in kahvinkeittimellä keskimääräisen vahvaa kahvia, paljonko saamme kahvia?

Ongelma jakaantuu useampiin osioihin, joista mielenkiintoisin omasta mielestäni on: paljonko nesteen tilavuus kasvaa uutos-prosessissa.
Edellisen mittaamista vaikeuttaa se, että määrä todennäköisesti kalpenee muiden osien muutoksen rinnalla, vai kalpeneeko?
Suurinpana muutoksen aiheuttaja on varmasti se, että keiton aikana osa vedestä karkaa höyrynä ilmaan ja poistuu paikalta.
Toinen tekijä on se, että juomalämpöinen vesi on noin 1,7% laajentunut suhteessa lähtötilan 20 asteiseen versioonsa.
Niin, ja osa vedestä jää kosteutena porojen sekaan ja heitetään biojäteastiaan.

Selkeästikään ongelmaa ei voi ratkaista keittiöolosuhteissa, vaan keitin pitää viedä "laboratorioon" ja sulkea keiton ajaksi tilaan, jossa höyrystyvä vesi saadaan talteen ja voidaan jälkeenpäin mitata.
Porot pitää punnita ennen ja jälkeen kahvinkeiton, sekä sen jälkeen kuivata ja punnita uudestaan, sitä kautta syntyneen hävikin löytämiseksi. Tämä mittaus antanee myös tiedon siitä paljonko puruista p·uuttuu.
jne.

Todellisuudessa elävät voivat väittää, että laskun tuloksella ei ole mitään merkitystä, sillä suurin osa hävikistä, joka ei edes kiinnosta ketään, kaadetaan pöydälle ohi kuppien sekä huuhdellaan "tyhjästä" pannusta juomisen jälkeen viemäriin. Mutta ei se mitään, tyhmiä ihmisiä pitää vain sietää.
Black coffee and cheeseburgers
©???

26.10.13

Pessimissi

Ei kommentteja:
Itsetutkiskelun yksi kohta on perusasenne.

Niin pitkään, kun jaksan muistaa, olen ollut optimistinen pessimisti.
Tiedän että kaikki asiat menee väkisinkin perseelleen, mutta siitä huolimatta luotan että kyllä kaikki järjestyy.

Eli mitä tahansa yrittääkään tai tekee, se ei koskaan onnistu siten kun oli suunnitellut, vaan kusee erinäisin osin tai epäonnistuu ihan kokonaan.
Turha odottaa onnistuvansa.
Taino, ei onnistumisen odottaminen turhaa ole. Mutta sitä ei kannata tehdä niin, että oikeasti kuvittelee onnistuvansa niin sokeasti että sitten epäonnistumisen (yllättäin) saapuessa siitä masentuu.
Mutta siitä huolimatta, että mikään ei onnistu, merkitykselliset asiat kyllä järjestyvät, siten ettei tarvitse olla huolissaan.
Mikäli eivät sitkeän yrittämisen seurauksena suoraan, niin sitten tavallaan huonomman kautta kuitenkin, kuten:

- Vaikka työtehtävä tänään kusi, sitä voi yrittää huomenna uudestaan.
- Vaikka työtehtävä ei onnistunut tänäänkään, projekti jatkuu edelleen.
- Vaikka projekti on myöhässä, se saa kyllä jatkoaikaa.
- Vaikka projekti lopetettiin, työpaikka on vielä huomennakin.
- Vaikka työ downsize:ttiin, jostain löytyy kyllä uusi.
- Vaikka uutta työtä ei heti löydykään, pienellä järjestelyllä pärjää kyllä rahallisesti.
- Vaikka rahat loppuu, suku/ystävät/kela kyllä auttaa eteenpäin.
- Vaikka asunto lähtee alta, aina sitä johonkin pääsee 'asumaan'.
- Vaikka auttaja ajaa ulos, ainakin on kesä.
- Vaikka asuukin ulkona, ainakin on terve.
- Vaikka sairastuisi, pääsee ainakin sairaalaan sisätiloihin.
- Sairaalassa on henkilöstöpula, sinne pääsee harjoittelijaksi, töihin, saa työsuhdeasunnon, lääkäripuolison, perheen ja hyvän elämän.
If only I could
forget this moment
If only it could
fade away
©2006 Hammer & Funabashi

17.10.13

Kärsitään hyvyydestä

Ei kommentteja:
"Hyvyys on sitä, että kärsii muiden takia."

Noinhan se on. Kärsiminen saattaa olla vähäistä ja usein unohdetaan syntyneen hyvän varjoon, mutta siitä huolimatta, kärsimys on siellä jossain.
Jollei hyvän tekeminen ole kärsimystä, kärsiminen ilman vastalauseita on hyvyyttä.

Jos ajatus ei vielä aukea, niin otetaan pari esimerkkiä.
  • Teet hyvin, olet hyvä, kantaessasi kirjahyllyä kaverin muuttotalkoissa. Mutta samalla kärsit ajallisesti ja kipeytyvien nivelien verran.
  • Teet hyvin, olet hyvä, jopa kolmelle ihmiselle, luovuttaessasi verta. Mutta samalla kärsit neulanpiston ja hetkellisen heikkouden tunteen.
  • Teet hyvin, olet hyvä, kun olet sympaattinen ja kannustava kun vastaanotat väsyneen ystävän valitusta elämästä. Mutta samalla kärsit tarinoista, jotka masentavat ehkä jopa itseäsi tai tuntuvat merkityksettömiltä omiin ongelmiisi verrattuna.
  • Teet hyvin, olet hyvä, maksaessasi kiltisti verot. Mutta samalla kärsit siitä, että verot on ylikorkeat, koska joku muu tekee työtä pimeästi, veroparatiisiin tai ei ollenkaan.
Elämä on kärsimystä, mutta se on pientä. (..sillä elämä on lyhyt :)
Loppujen lopuksi, kärsiminen kannattaa, joten ollaan hyviä - siellä ulkona.
Help
me if you can, I'm feeling
down.
And I do appreciate you being
round.
©1965 Beatles
Asiaan liittymätön PS. Jej!
  Tämä postaus, syyvyydestään huolimatta, oli puolipahuuden merkkipaalu saatuaan järjestysnumeron #333.

11.10.13

Muuttos

Ei kommentteja:
E-rit-täin hyvä ystävä muutti jokunen vuosi sitten, kilometrin päästä 25 kilometrin päähän. Se sattui, koska vierailujen päärä putosi pariin kertaan vuodessa, ollen aikaisemmin, parhaimmillaan, parikin kertaa kuussa. Pari kertaa vuodessa tarkoittaa tässä nyt ihan oikeasti pari eli kaksi tai useimmin jopa vain yhden kerran vuoden aikana. Joka on ihan säälittävän vähän.
Myönnetään, että itsestänihän tuo nyt vain on kiinni, kukaan ei ole estänyt kyläilemästä useammin. (Paitsi ehkä jossain välissä?) Mutta sen sijaan että syyttäisin itseäni, syytän sitä että, kyseisen 25km kulkeminen vaatii auton (jota en omista) tai harrastuneisuutta (75 minuuttia) julkisen liikenteen kanssa. Tai arvokkaan vuokra-auton.
Nyt samainen kaveri ilmoitti muuttavansa uudestaan, ja nyt 150 kilometrin päähän. Pelottaa ajatellakin, millaiseksi vierailutaajuus nyt putoaa. Tämän jälkeen kun julkinen liikenne tai taksi ei enää ole edes optio.
Ja mikäli tämä ei olisi tarpeeksi, niin itsellänikin on mielessä muuttaminen. Ja mikäli se onnistuu tapahtumaan jossain vaiheessa, etäisyytemme kasvaa vielä yhdellä sadalla kilometrillä lisää. Toistaiseksi tämä tosin on vain pelkkä ajatus.

Jälkiviisastelija katuu tässä välissä sitä että, olisi sittenkin pitänyt kulkea tuo 25km selkeästi useammin, sillä se olisi vielä onnistunut huomattavasti helpommin extemporee ja yhden illan istujaisen tai päiväkahvin takia kuin kuusinkertaistuttuaan kahteen tuntiin.

Tähän kaikkeen voidaan hyvin sanoa sopiva; kaikki muutos on pahasta.

Ja illan opetus; vierailkaa vielä kun voitte.
Who is right? Who is wrong?
I don't know. I've got pain
in my heart
©1985 Modern Talking

18.9.13

Love grammar

Ei kommentteja:
Verkossa leviää kirjoitus ja ajatus siitä että rakkaus on verbi. Lyhyesti sanoen; "Rakkaus ei ole tunne, vaan toisen auttamista." Lue juttu niin tiedät tarkemmin.

Olen eri mieltä. Ja olin jopa lukevani jutusta, että kirjoittaja itsekin tarkoittaa enemmän sitä, että rakkaus on jotain (lovey-dovey) mitä syntyy auttamisen seurauksena, tjsp, mutta vain ilmaisee asian sekavasti toisin.

Oma mielipiteeni on, että rakkaus on edelleen tunne, jollei nyt ihan se Disney-versio, niin lähellä kuitenkin. Perhoset vatsassa ja muut söpöt ja pehmoiset jutut ovat sitä.
Verbi eli tekeminen liittyy siihen kyllä. Auttaminen, jakaminen, puolesta ja yhdessä tekeminen ovat tehokkain rakkauden seuraus.

Sille eräälle avataan ovi, kannetaan tämän koulukirjat kuin ostoksetkin, ollaan yhdessä ja jaetaan askareet ja vastuu, siitä - syystä - että - tätä - rakastetaan. Näiden asioiden tekeminen ei ole se rakkaus. Vai koetko sinä rakastavasi jokaista jota autat? Ja puhun nyt the rakkaudesta, enkä veljellisestä mitään tarkoittamattomasta versiosta.

Ei tietenkään pidä unohtaa, että kaikki se tekeminen ruokkii järjestelmää ja auttaa ylläpitämään rakkautta for years to come.
Edeltävästä johtuen, asian voi kenties halutessaan yksinkertaistaa paremmin ihmisiin vetoavaan ja myyvään muotoon väittäen rakkautta verbiksi.
Mutta ei se ole "oikein".
And time can do so much
Are you still mine?
©1955 North & Zaret

13.9.13

Hui!s

Ei kommentteja:
Nainen minussa,
  huomaa kun työkaveri on käynyt parturissa.
Mies minussa,
  ei mainitse asiasta mitään.
-
Pihi minussa,
  huolehtii taloudestani.
Saan töistä lounareita, saanut jo yli kymmenen vuotta, joten niistä on tullut "kiinteä" osa kulutustottumuksiani. Niiden takia en koskaan koe maksavani syömisestäni paljoa. Paitsi äsken, kun kävin Kotipizzassa syömässä kuponkipizzan ja kaveriksi juoman (jotta hinta nousisi lähelle/yli lounarin 8e), mutta yllätyksekseni lompakossa ei ollutkaan yhtään lounaria!! Joten jouduin, hammasta purren, maksamaan koko hirvittävän 9,60 oikealla rahalla. Ja sekö sattui pahalta. :[ En kyllä pysty tuohon toiste. Vaan pidän, entistä paremman huolen siitä, että mukanani on aina reilusti "ilmaisia" lounasseteleitä.
Feelings inside are getting strong
Cannot deny it
©2003 Lasgo
ps. Taisi olla perjantai the thirteen -kirous tämä, ehdinkin jo moista odottaa.

21.8.13

Anelma

Ei kommentteja:
Viime viikolla tuli tyttöjen blogeissa vastaan unelmamiehen vaatimuslistauksia. Tämän innoittamana yritin, ja tein, vastaavaa naisellisuuksista. Mutta sen sisältö meni invite-only puolen treffinhakuilmoitukseksi. Tässä siitä kaikesta summary.

En onnistunut erottelemaan unelmaa hyväksyttävästä. Vaikka siis unelma-versio on se, joka ei kompromissoi yhdenkään kohdan kanssa, toisin kuin todellisuus. Mutta se mitkä kohdat on pakollisia ja mitkä nice-2-have on vielä auki. Kaikki ihmisen ominaisuudet, kun ovat eri kokoisia plussia tai miinuksia summaa laskettaessa. Yksittäinen isokin miinus on korvattavissa riittävällä määrällä pieniä positiivisuuksia, kuten jokainen matematiikkaa osaava pystyy toteamaan.

Toisaalta, pienet epätäydellisyydet voi laskea plussaksi. Ja siitähän se täydellisyyden kaavan tekijä riemastuu.

Sanon kuitenkin: "
Kuvassa nään pienen tytön
siniset silmät ja mekon
likaisen suun ja hymyn
©1999 Jonna Tervomaa
, nam. <3"

18.8.13

Stressi-immuuni-kato

Ei kommentteja:
Elimistö ilmeisesti huomasi, että perjantaina oli työperäinen deadline ja stressihormonit voitiin päästää lomalle. Sillä heti samasta illasta, immuunijärjestelmä hävisi taistelun nuhakuumeelle.
Ei työ-projekti vielä perjantaina valmiiksi tullut, eli viikonlopuksi jäi vielä tehtäväksi muutama tunti (10-12) hommia, mutta nyt tehtävälista on mahdollisen kokoinen.

Toivo elää että ensiviikon aikana onnistuu palata normaaliin ja poistaa projekti vapaa-ajan ajatuksista. Siis ihan tahdottomista sellaisista.

Kyllä minä hanskat osaan pudottaa pillin soidessa normaalisti, vaikka töissä olisikin pieni kiire. Tiedän, ettei minun tarvitse tehdä enemmän kuin työ-päivässä ehtii. Mutta näin kun hommalle on annettu oikeasti vittumainen vähintään 10h joka päivässä -kiire, siitä tulee tahdoton osa koko päivää. Sen verran on perusominaisuuksissa periksiantamattomuutta ja luvatun pitämisen tahtoa.
Time to
lose my mind 'Cause
I work damn hard
©2011 Tiësto

14.8.13

Säähkö

Ei kommentteja:
Olen erittäin otollinen mainonnan kohde. Jos vain mainostajat tietäisivät miten.
Tänäänkin postissa tuli Wattenfallin sähkötarjous: "Jatketaan sopimusta, edullinen hinta, vain sinulle". Jonka seurauksena menin ja tein sopimuksen; toisen tuottajan kanssa.
Eikä ollut ensimmäinen kerta, että nähtyäni mainoksen ostan jutun (tai vastaavan) jostain täysin toisaalta.
When I turn
my power on
I will go
electric
©1995 Leila K
Ps. Pienen nuoruutensa Electriciä kuunnelleena, todella outo kuunnella täysin saman melodian alkuperäistä Give Me Tonight -biisiä, kun jatkuvasti yrittää laulaa "vääriä" sanoja, samalla kun esittäjän tunnetunpi Let the music play yrittää puskea läpi.

11.8.13

AAARG

Ei kommentteja:
Tuossa päivemmällä, nyt jo 10 tuntia sitten tein niin pahan mokan, että pännii edelleen.
Pyöräillessäni hitaasti rivitaloalueen pihamaan läpi, katsellen samalla maisemia, ohitin puolialastoman nätin nuoren naisen pysähtymättä. Vasta käännyttyäni kulman taakse ja jatkettuani matkaa jonkin pätkää, synapsini värähti ja muisti/tajusi, että kyseinen henkilö oli todennäköisimmin aikaisemmin (käsipäivää) tavattu ja sellainen, jonka kanssa on "yhteisiä intressejä" (siis tavallaan kollega tietyssä yhteydessä), joten juttelemaan pysähtyminen olisi ollut hyvinkin perusteltu, eikä ainoastaan toisen hyvin ruskettuneesta alastomuudesta johtuva.
Eikä minulla ole edes mitään sähköistä yhteystietoa hlöön, vaikka moisen kuvitelman voimalla poljin jatkokilometrit takaisin kotiin.
Koska mä opin !%#$:@

--
Edit:06.10.13: Kiersin alueella uudestaan katsoen nimet postilaatikoissa ja varmistui, neito ei ollutkaan epäilemäni henkilö vaan joku uppi outo.
Kävipä hyvä mäihä, melkein esittelin itseni tuntemattomalle nätille ihmeiselle :o
"melkein sain"
We are the robots
©1978 Kraftwerk

9.8.13

Pihi puhumaan

Ei kommentteja:
Olin kirjoittaa jutun siitä, kuinka tajusin taas yllättäin olevani pihi. Oikeastaan kirjoitinkin jo suurimmilta osin, kunnes luin Talouselämä:stä jutun siitä, kuinka suomalainen on Roope Ankka köyhänä, eli ylpeä siitä, kuinka halvalla onnistuu hankkimaan asioita, eikä niinkään siitä, mitä hienoa on onnistunut hankkimaan. Ja koska se osui kuin nenä päähän, päätin olla toistamatta.

Kerron silti asiaan liittyen seuraavaa. Tänä kesänä hankin ensimmäisen "urheilupaidan" ikinä, kun ostin pyöräilypaidan Biltemasta. Ahkeran käytön ja useiden hikoilukertojen, mutta silti kertaakaan pesemättä, jälkeen on tullut mieleen; miksei kaikki vaatteet olisi samanoloisia, säästyisi kun ei tarvitsisi pestä hyvä-jos-kerran-jouluna.
All aboard, the night train
©1995 Kadoc

2.8.13

Re:enty

Ei kommentteja:
Tuossa tullessani kaupungilta, töistä, bussilla, kävin päissäni keskustelun itseni kanssa:
- ***tu täällä on kuuma.
- Wau, onneksi olen sentään yllättävän iloinen.
- Eikun, ei voi olla, en voi olla iloinen (happy), olen vain, iloluontoinen? (joyful) [toim.huom:johtuu puhtaasti, vähitellen, päähän asti ehtivästä perjantai-paukusta]
- Tässä ilon tunnelmassa, sitä vaan huomaa kuin masentunut sitä oikeasti onkaan.

PRKL | Ei se nyt edes loppunut noin vaan .... rrr

Ylläoleva oli vielä tapahtuessaan älykkään ja hauskan kuulloinen sekvenssi/episodi, mutta nyt kun se on saanut aikansa muhia päässä ja päätynyt oikeasti kirjalliseksi asti, se on hukannut kaiken finesse:n. Anteeksi.

Mutta silti, bottom line, kyllä näin, pieni sievässä, näkee asioiden oikean laidan, sen jonka (tietoisesti?) piilottaa itseltään normaalin arjen keskellä. Koska, jos tällainen tietoisuus olisi jatkuvasti, pää ei sitä kestäisi pitkääkään aikaa. Eli, alitajunta, suojellakseen päivittäisen arjen vaatimien toimintojen suorituksen, piilottaa tajunnalta kaiken elämän vitutuksen, mahdollistaakseen junamaisen liikkumisen eteenpäin.

Sillä myös koska.
Tässä kesällä, tein itsekseni päätöksen, että lopetan kaiken 'paskan' puhumisen töissä. En enää edes yritä.
Eli sen kaiken, muka-hauskan, seurustelun ihmisten kanssa kahvitunnilla ja muissakin tilanteissa. Otan jatkossa osaa vain, jos minulta suoraan kysytään jotain tai tapahtuma muuten vaatii osallistumista. Mutta kaikki itselähtöiset kommentit ja tarinan kehitykset vedetään täten nollaan. Ihan puhtaasti siksi, että juttuni (ja ajatuksen juoksuni) menee hukkaan kuulijakunnalle (joo, kyllä, koen olevani parempi kuin kaikki te muut), eikä siitä ole kuitenkaan mitään hyötyä minulle itselleni. Nautin kuitenkin ajatuksistani, omassa päässäni, enemmän kuin te muut pystytte tajuamaan ja tukemaan niitä.

Ei sillä, että edelleen kyllä kaipaan tilaisuuksia jakaa nokkelia ajatuksia muiden kanssa ja osallistua henkevään keskusteluun, mutta työmaalla kohdeyleisö ei ole, yrityksistä huolimatta, tähän tarkoitukseen vakuuttava.

-

Tervetuloa takaisin, keskikesästä. Onkin jo ottanut aikansa.
There's a secret message
in your magic eyes
©1997 Dj Vertigo

20.6.13

Meet in time

Ei kommentteja:
Oli palaveri alkamassa kun olin vielä matkalla. Tiesin ehtiväni paikalle hetken myöhässä, mutta olin silti hyvillä mielin. Olin varma, mukana tuomani selitykseni, että ei nämä koskaan ala ajoissa (erinäisistä "teknisistä" syistä johtuen), pitävyydestä, sillä olihan se totta. Päästyäni perille, totesin että olin ensimmäinen paikalla.
Ja kirosin hukattua selitystä. Eikä tämä ollut edes ensimmäinen kerta.
Sama tapahtui reilu kuukausi sitten, kun samanoloinen palaveri, piti olla samassa paikassa. Silloinkin "juostuani" perille, ollen vain viitisen minuuttia myöhässä, saavuin myös tyhjään saliin. Ja aikani odoteltuani, siirryin toimistolle huomaamaan sähköpostilaatikossa tapahtuman cancelointi-viestin, joka oli lähetetty kyseisen viisi minuuttia tapahtuman aiotun alkamisajan jälkeen.

Tällä kertaa toimistolle ehdittyäni, infoa asian tilanteesta ei ollut vielä tarjolla. Loppujen lopuksi, tilaisuus alkoikin, puoli tuntia myöhässä ja ilman toista luvatuista esiintyjistä. Valitettavasti.ei siis järjestäjien toimesta, vaan omasta puolestani, sillä <censord'>

--
ps. Tämä ei oikein ollut jussin alustan juttu, mutta kun oli vielä draftina mennä viikolta, niin ..
Ja vältyinpä menemästä aikomiini tunteellisempiin asioihin..   Hyvää Kesää.
Happiness seems to be loneliness
And loneliness chilled my world
©1999 Andrea Martin

8.6.13

Viimeinen matka(lle lähtö)

Ei kommentteja:
Näin lopun Bridget Jones leffasta, jonka loppukohtauksesta heräsi kysymys;
Miksi avioliitto solmitaan paikassa, jossa haudataan ihmisiä?
Paitsi jos sitten, naiminen on sama asia? Surullinen hetki, vetää sukulaiset ja ystävät hiljaiseksi, elämä loppuu.
Go for what you know don't
let it slide, take a
change let's ride.
©1994 2 Brothers on the 4th Floor

2.6.13

Well, that looks fairable

Ei kommentteja:
Katsellessani aurinkoista maisemaa, tein uuden sanan, lisättäväksi englannin alati muuttuvaan kielioppiin; FAIRABLE.

Merkitykseltään lähellä kantasanaansa fair. Mutta silti hieman off, samoin kuin jo olemassa oleva fairish, mutta ehkä pykälän parempi.
Lisäksi, antaa lupauksen mahdollisuudesta paranemiseen; kehityskelpoinen siis able. Ja tästä johtuen, voidaan myös käsittää jopa parempana kuin itse fair.

Rimmaa mm. sanojen bearable ja favorable kanssa, mutta ei ole lähellä kumpaakaan. Paitsi ehkä ensin mainittuun verrattuna on selkeästi jälkimmäinen.

Saa käyttää.
No place to
be ending but
somewhere to
start
©1984 Sade

26.5.13

Ei täällä muitakaan ole

Ei kommentteja:
Eksyessäni 'tylsyyksissäni' Haaveilu-testiin, se sai ajatukset liikkeelle, alueella jossa ei ole (hetkeen) käyty.

Testin 1. kysymyksen kohdalla, ajattelin, että 'en pahemmin haaveile'. Ehkäpä ainoa haaveeni on sellainen yksi iso ja lottovoitto-tyyppinen haave.
Mutta kun 2. kysymys uteli; haaveen ja tavoitteen eroa, se sekoitti ajatukseni. Sillä se ykkös kohdassa mainittu haaveeni, onkin ehkä tavallaan tavoite. Koska toive siitä, että haave on edes osin on realistinen eli todennäköinen, on suuri. Eli jos niin, niin mikähän haave minulla sitten on?
3. kysymys ei yhtään helpottanut, sillä se toi termistöön vielä uuden sanan; unelma.

Oletan, että testi itse, käytti kaikkia noista sujuvasti sekaisin, ajatellen niiden olevan teknisesti sama asia. beg to differ.
Chicas to the front
Huh huh, hi ci ja hold tight
©1997 Spice Girls

19.5.13

..ei koko kesänä..

Ei kommentteja:
'Keli on kuin morsian' mutta se ei lämmitä minua.
Kun tuolla ulkona nyt käy kävelyllä, joka ikinen bongattu polkupyörä nostaa v-käyrää. Missaan kyllä kaikista parhaimman ajokauden, olemalla nyt 'telakalla'. Ja sitten kun ajolupa taas irtoaa, niin kunto on tod.näk. päässyt laskemaan, että ottaa aikansa palata vauhtiin. Ja sitten alkaa kesäloma, vähemmän otollisella alueella ja vanhemman kaluston kanssa. Jollei sitten..? hmm?

Selityksiäkö?

Myös, kun tuolla ulkona käy, niin joka ikinen bongattu ... nostaa v-käyrää. Missaan kyllä kaikista parhaimman kauden, olemalla 'minä'. :] ...
You get more
when you leave behind some of the things you
don't really need
©2010 Lena Meyer-Landrut

17.5.13

Ei näin

Ei kommentteja:
Tein keskiviikkona pahan virheen, tai itseasiassa kaksi virhettä. Mutta se eka, on niillä rajoilla, että olisinko omatahtoisesti voinut estää sitä tapahtumasta, eli se kaatuu hieman rehellisen vahingon piikkiin. Toisin kuin se toinen, jonka tapahtumista ehdin havaita ja miettiä kaikessa rauhassa, mutta silti tein sen.
Eli se eka, josta kaikki alkoi;
Tehdessäni jotain, josta pidän, tein pienen arviointivirheen, jonka seurauksena, en voi enää tehdä sitä, jokuseen hetkeen. :(
Se toinen, tietyllä tavalla pahempi virhe, oli se että, sanoin "ei kiitos", kun tohtori tarjosi sairaslomaa torstaille ja perjantaille. ???? Ja se kun olisi ollut ainoa mahdollinen positiivinen asia tässä kaikessa. 'Nyt eniten vituttaa kaikki.'
Ei pieni mies ehtinyt tajuta, että tuo on yksi niistä harvoista kysymyksistä, joihin kuuluu sanoa kyllä. Toisin kuin muut työaikana kuullut kysymykset ja keskustelun aloitukset. Toivottavasti opin tästä jotain, että muistan edes sillä ensi kerralla, jota ei toivottavasti tapahdu. Kalliit on oppirahat.
Muistakaa tekin.
If you say I'm always yours
©1997 Aqua
PS.Edit. Joku positiivikko voisi sanoa, että "onneksi ei sattunut pahemmin"
(ja sanoikin). Vaikka siihen voinkin yhtyä, niin tavallaan, kyllä se mikä nyt tapahtui, on siellä pahinpien mahdollisten vaihtoehtojen päässä, kun ottaa asian haarat huomioon. Tavallaan toivottavasti.

9.5.13

Lahjavinkki

Ei kommentteja:
JOS äsken oli kolme kuvaa, niin pistetään nyt hattutemppu kasaan, ja laitetaan päivän kolmas entry.

Radio Groovessa kun tuli niin yllättävän kyseenalainen äitienpäivämainos, että pitää jakaa teille, jotka kuuntelette jotain muka parempaa.
Hab Ich heute Nacht geschworen
Ich werd ihr eine Krankheit schenken
und sie danach im Fluss versenken
©2001 Rammstein

Jossain kerran reissulla

1 kommentti:
Pitkästä aikaa haasteeseen, ja tästä hyvästä kolme JOSsittelua kerralla.
Ovat samaa teemaa, mutta silti erilliset JOSsit.

JOS


JOS


JOS

Jos sä tahdot niin,
olen virhe joita tapahtuu.
©1988 Hector

Goun foun houm

Ei kommentteja:
Mennä viikolla tuli silmiin "uutisotsikko" "Nyt selvisi koska iPhone kannattaa ostaa", johon oma vastaukseni, yleisesti puhelimeen viitaten ottamatta kantaa valmistajaan, on että silloin kuin sellaisen tarvitsee. Tarve uuteen syntyy, kun edellinen katoaa, hajoaa tai muuttuu käyttökelvottomaksi. Ja moinen tapahtuma, vahinkoa lukuunottamatta, ei mitenkään voi tapahtua useammin kuin kerran kahdessa (tai kolmessa) vuodessa. (Ja mikäli myös 'vahinko' tapahtuu sinulle toistuvasti, kannattaa miettiä tarkemmin omia puhelimen käyttötapojaan ja onko vika väärän laitteen hankinnassa)
Se että markkinoille on tullut entisen puhelimen uusi versio, jälkeläinen tai muunlainen huippulaite, ei ole sellainen tarve, joka vaatii puhelimen päivitystä.
Vai vaihdatko uuden autosikin kerran vuodessa seuraavaan uuteen, tehtaan päivittäessä korimallia tai varustelistaa? Tai asuntoasi, sitä mukaan kun naapurustoon rakennetaan uusi kerrostalo?

--
Edelliseen liittymmättömiä "totuuksia" tarkennuksilla.
Elämä on vaikeaa. (Life is hard.)
- Oikeastaan, elämä/eläminen on helppoa, kaikki muu sälä siinä päällä, jonka oletetaan olevan pakollista, on sitä hankalaa.

Jokainen meistä kuolee yksin. (We all die alone.)
- Näin on, paitsi ehkä jos sattuu kuolemaan esim. liikenneonnettomuudessa vieruskaverin tai vastapuolen kanssa yhdessä.

--
Tähän iloiseen pommin kuoreen ...
Party me say
Drink and feel happy yeah
Me nuh care weh nubody seh
Me come ya suh fi enjoy miself
©2012 Vybz Kartel
Valitamme heikentynyttä sisältöä, otamme asian esiin seuraavassa henkilöstökokouksessa ja teemme kaikkemme löytääksemme kaikkia tyydyttävän ratkaisun.

19.4.13

(How) Did You Know

Ei kommentteja:
Illan elokuvan jälkeen pitää taas todeta; romanttiset komediat on ihan hyviä ja mukavia leffoja, mutta niissäkin on vikansa. Ne ovat romanttisia komedioita, ja niissä on onnellinen loppu. Niiden jälkeen on hetken iloinen ja onnellinen sankarien puolesta, ja sitten muistaa itsensä. /o\
-
Toisena aamuna bussissa, edessäni istui standardi musta-tukkainen "orientaali" ja katselin kuinka tämän hiuspyörteen keskellä kasvoi viisi, juuresta asti, täysin valkoista hiusta. Ja tunsin myötätuntoa, häpeää ja vahingon iloa samanaikaisesti.
-
Katoavaista on - nuoruus - viattomuus - onnellisuus.
-
Paitsi jos/kun.
Otin aamulla(!) paukun (en krapulaan), ja nyt (<2h myöhemmin) tuntuu onnelliselta, onko se viina joka puhuu vai onko tämä estoton ja oikea minä?
Tuntia myöhemmin, viimeisetkin vaikutukset katoavat, ja jo pidemmältä aikaa tuttu, elämäänsä tylsistynyt versio minusta palaa töihin... Mi??
-
Eikun juu, katoavaista, kaikki, aina.
Sors salutis
et virtutis
michi nunc contraria
©1937 Carl Orff

12.4.13

Tunnus tus ka

Ei kommentteja:
Lisää tarinaa, liittyen 21.2. mainittuun apaattiseen vaiheeseeni.
Vähissä on viimeaikoina kuulemani puheenaiheet, jotka olisivat kiinnostaneet minua. Kun en voi tuskaksenikaan väittää, (tai voisin, mutta se olisi vale, tai siis selkeä ironia, kts. eteenpäin) että olisin kiinnostunut tai välittäisin pätkääkään, kun toiset, esim. kahvipöydässä, keskustelevat urheilusta, autoista, historiasta, talon lämmitysmuodoista, tietotekniikasta, päivän politiikasta, hyvän-päivän-tuttujen-hlökohtaisista-päivittäisistä-asioista, urheilusta (joo, sanoin jo kerran, mutta siis eeerh tuplasti vähän). Saattaa olla, että heikkoina hetkinä, otan osaa keskusteluun ja heitän väliin, mahdollisesti jopa asiaankuuluvan, kommentin, joka sinänsä on totuus omalta osaltani (en varsinaisesti valehtele /koskaan/, saatan olla ironinen, mutta se on eri asia) ja joka saattaa aiheuttaa muille mielikuvan siitä, että olen kiinnostunut ja oikeasti mukana keskustelussa, mutta loppujen lopuksi sanomani ei pidä vettä, siten että tyyliin muistaisin kahta minuuttia myöhemmin, sanoneeni niin, se on vain yleisen kohteliaisuuden aiheuttama esitys. Työasioihin liittyvissä jutuissa fake:aaminen on helppoa, koska silloin on (palkkapussin pakottama) motiivi. Samoin, kuin jos minulla on oma taka-ajatus, kuten naisten kanssa keskustellessa (olettaen että olen saanut suuni auki). Mutta noin niinkuin muuten, haluaisin, useimmiten, oikeasti haistattaa kuulijoille paskat, mutta koska en voita sillä yhtään mitään, päinvastoin, jätän sanomatta (ääneen) ja mietin päässäni puhtaasti omiani ja sitä miten saisin päivästäni siedettävän, muista ihmisistä huolimatta.

Jos joskus osut löytämään topiikin, tai olet henkilö, josta olen oikeasti (ki)innostunut, tulet kyllä huomaamaan sen. Mutta kunnes niin tapahtuu, olet onnellisen tietämätön potentiaalistani. :)

Pyydän anteeksi aiheuttamaani häiriötä (buah-ahhaa, ja pskat pyydän, räkäisesti nauraen, juoksi hän pois).

ps. Olen siis oman tietoisuuteni uhri, jos olisin kuin te, olisin onnellinen, mutta koska tiedän paremmin, tiedän, että elämä kusee, enimmäkseen. :]
It was words strung into sentences
It was doomed to not be right
©1992 Megadeth

ÄiNti

Ei kommentteja:
Näen pari kertaa viikossa bussissa tytön, joka saa päässäni aikaan vakavan WOU-äänen ja estää irroittamasta katsettani, kunnes tämä poistuu pari pysäkkiä myöhemmin. Olkoonkaan, että hän ei ole lainkaan ulkomuodolla pilattu, ei näyttävyytensä silti, ihan, ole sillä tasolla, joka vastaisi pääni liioitellun oloista WOU:ta. Tästä tasoerosta syytän "perversiotani" (tai "herkkyyyttä":), joka jakaa 'ylimääräistä' krediittiä naisille jotka ovat - äitejä.

Toistan itseäni, toteamalla että, äideissä on jokin hehku, joka hrrrm, ilmeisesti vetoaa äidin-vaistooni :) vai onko se isän-vaisto?
Toisaalta hän on myös arviolta 20-25 joten.. :][ ..enkä mene tähän syvemmälle.

Vaan kevennän sanoen että,
jej, join tänään ravintolassa kahvin - maksamatta \o/ (joo, pitkästä aikaa join kupin kahvia päivällä, ihan vaan odotellessani, kun piti olla tilaisuus, jota ei ollutkaan \o/)
ja jej, sain toisessa kaupassa vitosen alennuksen, ihan vain pyytämällä \o/
Mother
Tell your children not
to hold my hand
Tell your children not
to understand
©1987 Danzig

24.3.13

walks of life

Ei kommentteja:
Päivä on aurinkoisen kaunis. Pysähtyessäni hetkeksi penkille, läheisen järven/lammen rannalle, päässäni käynnistyi soimaan:
    "Sit on my bench, and tell me that you love me."
Kukaan edes istunut :( Olisikohan pitänyt laulaa ääneen?

:o SportsTracker näyttää alkuvuoden (19.1 ->) kävelylenkeilleni mittaa tasan 100km. Ottaen huomioon, että tuohon väliin mahtuu kaksi viikonloppua, jolloin olen ollut estynyt/poissa ja että trackerillä on ollut ajoittain ongelmia bongata kaikkia kilo­metrejä, tuo on aika pir*usti. Varsinkin kun laiskan miehen ns. normi­viikon­loppu­lenkit on aikaisemmin olleet luokkaa 5km&1h.
Eilinen 15km otti jo koville jalka­pohji­en­kin kanssa. Mikäli tiet ei vielä kahdessa viikossa sula kokonaan, pitää suraava lenkki yrittää rajoittaa 12km nurkille.
Polkupyörällä tuon kahden-kolmen tunnin aikana ehtiikin mukavasti pidemmälle ilman tuskaa. Jollei tuska synny siitä, kun täksi kesäksi aion siirtyä lukkopoljinten maailmaan. Varustelukierre alkaa. :(
Be yourself, by yourself
Stay away from me
©1991 Pantera

22.3.13

ping

Ei kommentteja:
Hello ! o7
Makes me feeling strong
and proud, So take
me to the
limit.
©1997 Mr. President
Sorry, piti olla jotain, mutta ei vaan keksi mitä.

12.3.13

Kylmääki - turuus

Ei kommentteja:
Olen mukana tutkimuksessa, jossa kysellään mm. asumismukavuudesta. Yksi kysymys oli että: Onko asunnossanne kylmiä lattiapintoja? Vastasin nopeasti ja automaattisesti, kuten moniin edeltäviinkin epämukavuustekijä-kysymyksiin, että ei. Seuraavana päivänä, kun kotiin tultuani vaihdoin sukkia, tulin astuneeksi paljaalle lattialle ja huomasin että; kas vain, tämähän onkin kylmä.

Päättelin ristiriidan johtuvan siitä, että olen pienestä lähtien elänyt siinä todellisuudessa, että lattiat voivat olla välillä hyvinkin kylmiä. Joten tähän on totuttu, jopa siinä määrin, ettei ole myöhemmässäkään elämänavaiheessa tullut edes mieleeni vaihtoehto, että lattia voisi myös olla lämmin. Mutta koska kylmä on tavallaan normitila, se ei enää olekaan kylmä.
On siis kevät
uskoin vakavaan
valaan, no, tytöt on
tyttöjä - ne lupaa muttei
©1985 Tavaramarkkinat

21.2.13

Fork it

Ei kommentteja:
Yhtäällä, ihan muiden asioiden keskellä oli kohta; "Don't search for love of your life, instead start doing the things you love, and love will find you." Hetken mietittyäni sain ajatelman: "I can't do the thing I love, she doesn't love me" :( :)
Mutta oikeesti, ei sillä että olisin edes pahemmin rakkautta etsinyt, niin tuon ohjeen noudattamisessa on, henkilö­kohtaisesti vaikuttava, ongelma. Sillä tuntuu että olen, tavallista tehokkaammassa, apaattisessa vaiheessa elämääni, sillä en tuskak­seni­kaan keksi mitään asiaa, jota rakastaisin tehdä, tai josta edes mer­kittä­västi pitäisin. HEELP! ...
Ne ekat, edes hieman miellyttävät tekemiset, ovat jotain, jota enimmäkseen tehdään yksinäisyyden rauhassa, joten en oikein usko, että niistä on rakkauden löytämisen avuksi :) ehkä sitten kun se on löydetty niin niitä voidaan tehdä yhdessä, mutta.
Toivon, että ongelma olisi korjattavissa joihinkin itselleni uusiin asioihin tutus­tumisella, ja sitä kautta toteamalla, että tästä mä tykkään. Ongelmaa häiritsee ongelma, että omatoimisesti, en mihinkään uuteen ala tutustumaan, koska olen muutosvastarintainen.

--
Viime aikoina täällä on ollut vähän turhan reilusti sellaista juttua, jota lupasin itselleni että tänne ei tule. Siksi alkaa olla mielessäni jakaa blogi kahtia; Hlö-kohtaisuuksiin viittaavia juttuja sisältävään invite-only versioon, johon ei kutsuta ketään, ja sitten tähän julkiseen puoleen ne tutut ja turvalliset turhat höpinät maailmasta yleensä. Kelpaisiko?
If you ever, ever
feel like you're nothing,
you are perfect to me
©2010 P!nk

13.2.13

Suhteutusta

Ei kommentteja:
Jos minulla on suhde, olen suhteessa, mutta olenko suhteellinen? Jos en edellisestä huolimatta ole suhteellinen, olenko silloin suhteeton?
Ainakin tämä on suhteellisesti katsoen suhteettoman hankalaa.
--
Onko sitten puhdas adjektiivi suhteellinen vai suhteeton, jollei erikseen mainita?
Vai kenties jotain muuta?
Ja kumpi kolmesta on 'enemmän'?
--
Mieti vaikka pitkää miestä, kuinka pitkä moinen on?
190cm kenties, varmasti pitkä on moinen.

Entäs jos mies onkin suhteellisen pitkä?
Hieman tuntuu että 180-200cm kaveri voisi olla moinen.

Ja sitten suhteettoman pitkä mies?
Se varmastikin on helposti jopa yli 200cm hujoppi.
--
Entäs sitten vaikka punainen pallo?
Punainen on se varmasti.

Suhteellisen punainen pallo, varsinkin jos lausahduksessa on painotus kohdallaan, moinen voisi olla jopa punaisempi kuin punainen itse.

Ja sitten se suhteettoman punainen?
Sellainen räjäyttää varmaan jo tajunnan.

Vaikö?
Sinun vartalosi
on täydellinen ja
pääsi suhteettoman iso
©1993 Radiopuhelimet

11.2.13

niin mutta ?

Ei kommentteja:
Ohitin pyörävaraston ja päähäni tuli ajatus, että ei ole enää kuin pari kuukautta siihen, että taas saa/joutuu ottama pyörän esiin ja alkaa polkea.. ja meinasi tulla itku. :’7

En tietääkseni ole noin tunteellinen pyörääni kohtaa, vaikka se ihan kiva pyörä onkin, joten voimakkaiden tunteiden oli pakko kummuta jostain muualta, mutta siten että pyörä-ajatus onnistui vain saamaan mitan täyteen ja katkaisemaan kamelin selän.
Pohjustaviksi syiksi on pakko laskea edelliset ajatukset, ei edes ajallisesti niin kovin läheltä, jotka eivät olleet pyörää nähneetkään (paitsi ehkä kolmatta:). Mutta nekään, eivät kyyneleen arvoisia yksinään, ja lisäksi luulin miettiväni niitä [joku­kadonnut­sana­tähän, vähän­kuin­etäinen, tai­puolueeton, tjsp]:sti. Ehkä se ei sitten ollutkaan niin. Tai vain nopea ajatustontin vaihto pyöräkellariin sai marmorit riittävästi sekaisin. mind-overload.

Voin kuvitella, että osasyynsä on viimeviikkoisella opetusohjelmalla, jonka jälkeen olen onnistunut ottamaan alitajuntani tekeleet enemmän huomioon, ja tämä järjes­tynei­syyden puute on vain seurausta turhan tietoisuuden vähentämisestä :) Eikä sinänsä mitenkään paha juttu. Elämä vaan nyt vain on niin ... ja se miten sen näemmä, on täysin oman päämme kuvitelma todellisuudesta.
Aivotkin on outoja.
Minä tahtoisin tahtoisin
ees yhden yön omistaa

Minä tahtoisin tahtoisin
niin mutta en saa
©2012 T.Kilpeläinen

8.2.13

Umpire strikes bacon

1 kommentti:
Perjantain pienet sievät:

Aamun matkalla toimistolle ohitin 'porttikongin', jossa kaksi naista tupakilla. Toinen oli nätti (ainakin sen nopean vilkaisun perusteella) ja sai siten vasta heränneen sielun hymyilemään ja kaipaamaan. Se toinen; kälätti juorun kuulloista selitystä, ja sai välittömästi kaikki vähäisetkin positiiviset ajatukset naissukupuolesta kaikkoamaan. +-0.

--

Joka päivä tällä viikolla, aamun ensimmäistä kahvikupillista hakiessani olen pysähtynyt pannun eteen, epäilemään, että en minä oikeasti edes halua kahvia. Mutta sitten otan silti, koska vastaus on että; no mitä muuta sitten, ei ole mielenkiintoisia vaihtoehtojakaan, mutta jotain (lämmintä?) pitää silti ottaa, että saa aamun käyntiin. Hieman mietityttää, vaikuttaakohan tähän haluttomuuteen se, että kyseinen kahvipannu on työpaikalla?

--
Will there be a day
when the sun will shine?
©1969 Ellie Greenwich

18.1.13

Good day to'day

Ei kommentteja:
Jottei aina olisi huonoja uutisia ja masentava meininki;

Tänään oli hyvä päivä, eikä ole vielä edes ohi.
Ja se kaikki alkoi jo ennen alkua, kun näin unta halimisesta.
Aamupäivällä töissä, oli ihanan rauhallista, kun naapurit olivat poissa. Enkä tehnyt varsinaisesti pätkääkään töitä. Musiikki oli hyvää, sekä näin yhden sydämen. Se sai hyvälle mielelle.
Lounaalla sain käydä keskenäni ja käytin sen syömällä hyvin.
Iltapäivällä jatkui aamun meininki. Joskin otin aamupäivää rauhallisemmin. Työt kruunasi ilmoitus siitä, että homma, johon on valmistauduttu viimeiset 3-4 viikkoa, sanoi *puff* ja katosi saharaan.
Kruunasin viikon tavallista vahvemmalla oluella.
Päivä oli kuorrutettu myös lukuisillä pienillä kielellisillä twisteillä, joita näin, koin, keksin ja tajusin. Ihmiset, joita näin ripotellen pitkin päivää, olivat lähes kaikki todellinen ilo silmille. Liekö johtunut aamuyöstä saaduista vaaleanpunaisista silmälaseista. Enivei <3
hmmmmmmmmmm

13.1.13

Mieletönpidekysymys

Ei kommentteja:
Hesari kysyy tyhmiä.

- Kuka näistä olisi vihoviimeinen vierustoveri lentokoneessa? Ove, Cartman, Burns, Bean, Pöysti
Siis mitä?
olisi; konditionaali, mutta missä tapauksessa?
lentokoneessa joo, mutta koska, millä matkalla?
viimeinen; Viimeinen on sellainen jonka jälkeen ei enää tule toista, ja miksei tulisi toista vierustoveria? Siksikö että maailma loppuu, ja loppuuko se siksi että vieressä oli tämä kyseinen? No, yhden lennon aikana ei koneessa hypitä tuolilta toiselle, joten yhden lennon alkuperäinen vierustoveri on viimeinen. äääh, kysymys on myös passiivi, ei se sano että minun mielestäni, minun viimeinen vierustoveri, vaan siis the very viimeinen ikinä kun on lentokoneita, joissa voi istua vierekkäin. Mutta eikös siinäkin, vihoviimeisessä lennossa ikinä, ole koko lentokoneellinen vierustovereita? Paitsi ehkä, jos se on Mr Burnsin yksityislentokone.

- Pitääkö tekstiviestistä korjata kirjoitusvirheet? Kyllä, Ei
Saadusta vai lähetetystä vai vielä lähtemättömästä?
Pitääkö viittaa pakkoon, mutta kuka pakottaisi? Lait pakottaa, mutta tekstiviesteihin ei ymmärtääkseni ole kirjoitusvirhelakeja, joten vastaus lienee ei. Tosin herjauksiin tai vastaaviin on lakeja, joten jos kirjoitusvirheestä syntyy jotain moista, niin.. mutta silloinkin niiden korjaus, no jos siksi lasketaan, anteeksipyynnöt ja korvaukset niin..
Lasketaanko tahallinen valheellisesti kirjoittaminen tässä kirjoitusvirheeksi?
Kirjoitusvirheet ilman tarkennusta ovat kovin laaja käsite, ne voivat tehdä viestin, täysin selittämättömäksi tai hauskaksi tai olla huomaamattomia, jotkin teinin viesteissä ja toiset eksaktin insinöörin ja kolmannet pedantin äidinkielin opettajan näkökulmasta.

- Mitä vaa’an pitäisi kertoa painon lisäksi? Rasvaprosentti, Verenpaine, Ovulaatioaika, Luuntiheys, Promillet
Vaa'an pitäisi? By definition vaaka kertoo massan, ei muuta. Vastausvaihtoehdoista voin olettaa, että tässä yritetään kysyä mitä vastaajan mielestä olisi mukavaa, jos halpa household laite, jonka päälle vain astutaan kertoisi käyttäjästään massan lisäksi. Mutta miksei sitten kysytä niin?

- Missä istut mieluiten lentokoneessa? Ikkunapaikalla, Käytäväpaikalla
Mahtui sekaan sentään yksi selkeä kysymys. Hyvä Sami S!

- Mistä tarkistat kellonajan? Ranteesta, Kännykästä, Seinältä, Kaverilta
Ei se että katson kellonajan ole tarkistus, tarkistus on se katson sen useammasta tai luotettavammasta kohteesta. Eli noista vaihtoehdoista kännykkä, joka synkkaa itsensä verkosta.

- Kuinka monta tuntia yössä tarvitset unta? -6h, 6–8h, 8–10h, 10h-
Keskiarvoistus on aina kivaa.

Do you believe in the power of Jack?
Do you want the acid house back?
©2011 F + S

8.1.13

Todellisuuden taju?

Ei kommentteja:
Asiakkaalle lähti tarjous ~30 miestyökuukauden projektista.
Maanantaina mietittiin mitä voisimme tehdä odotellessamme tietoa projektin hyväksymisestä ja torstaista palaveria asiakkaan kanssa.
Pomo ehdottaa ihan vakavissaan: "No jos opiskelisitte asiaa ja vaikka tekisitte samalla jonkun proton, niin olisi torstaina jotain näytettävää."
/o\
Tell me, who do you think
you are, Hurting me more
with the things you say?
©1974 Jigsaw

7.1.13

Elämä kova, sinä et

Ei kommentteja:
Vaikka kuka, olisi kuinka kova ihminen tahansa, niin illan tai yön tullen me kaikki etsimme über pehmeän futonimme ja painamme pään pulleaan höyhentyynyyn ja kietoudumme lämpimän untuvapeiton syleilyyn lähes sikiöasentoon ja nautimme elosta, siinä ja nyt.
I see it coming true, we'll be soft like you
©2003 Saint Etienne