Pessimissi

Itsetutkiskelun yksi kohta on perusasenne.

Niin pitkään, kun jaksan muistaa, olen ollut optimistinen pessimisti.
Tiedän että kaikki asiat menee väkisinkin perseelleen, mutta siitä huolimatta luotan että kyllä kaikki järjestyy.

Eli mitä tahansa yrittääkään tai tekee, se ei koskaan onnistu siten kun oli suunnitellut, vaan kusee erinäisin osin tai epäonnistuu ihan kokonaan.
Turha odottaa onnistuvansa.
Taino, ei onnistumisen odottaminen turhaa ole. Mutta sitä ei kannata tehdä niin, että oikeasti kuvittelee onnistuvansa niin sokeasti että sitten epäonnistumisen (yllättäin) saapuessa siitä masentuu.
Mutta siitä huolimatta, että mikään ei onnistu, merkitykselliset asiat kyllä järjestyvät, siten ettei tarvitse olla huolissaan.
Mikäli eivät sitkeän yrittämisen seurauksena suoraan, niin sitten tavallaan huonomman kautta kuitenkin, kuten:

- Vaikka työtehtävä tänään kusi, sitä voi yrittää huomenna uudestaan.
- Vaikka työtehtävä ei onnistunut tänäänkään, projekti jatkuu edelleen.
- Vaikka projekti on myöhässä, se saa kyllä jatkoaikaa.
- Vaikka projekti lopetettiin, työpaikka on vielä huomennakin.
- Vaikka työ downsize:ttiin, jostain löytyy kyllä uusi.
- Vaikka uutta työtä ei heti löydykään, pienellä järjestelyllä pärjää kyllä rahallisesti.
- Vaikka rahat loppuu, suku/ystävät/kela kyllä auttaa eteenpäin.
- Vaikka asunto lähtee alta, aina sitä johonkin pääsee 'asumaan'.
- Vaikka auttaja ajaa ulos, ainakin on kesä.
- Vaikka asuukin ulkona, ainakin on terve.
- Vaikka sairastuisi, pääsee ainakin sairaalaan sisätiloihin.
- Sairaalassa on henkilöstöpula, sinne pääsee harjoittelijaksi, töihin, saa työsuhdeasunnon, lääkäripuolison, perheen ja hyvän elämän.

If only I could
forget this moment
If only it could
fade away
©2006 Hammer & Funabashi