Korttipeliä

Kaupassa käyminen on yksi kidutuksen muoto.
Tarvitsin lopulta uuden valaisimen (kämpän viimeiseen kuusi vuotta tyhjillään olleeseen kattokoukkuun) ja puutetta täyttämään hankkiudun läheiseen hypermarkettiin. Kaunis kevät-lauantai ja alennusmyyntejä, joten tietenkin siellä oli jokunen muukin. Heti ovella törmäsin tarjouksia kovaäänisiin luettelevaan pirteään 'myyjään' ja välittömästi tiesin inhoavani tulevaa kokemusta. Suoraan valaisinosastolle valitsemaan sopivaa tuotetta ja sieltä kassalle minimoiden kaikki "ikkunaostoskelu".
Tiedän että tapanani on ollut tarkistaa kuitti aina heti sen saatuani. Tälläkin kertaa sen katsoin läpi. Heti ulostuttuani markkinatalouden ovista, yritin muistella paljonko päivän ostoksesta tuli kärsittyä, mutta koska tajusin ettei minulla ollut hajuakaan, selvisi että vaikka kuitin "katsoinkin" en sitä oikeasti ollut lukenut.
Ilmeisesti kassalle päästyttyä ollaan jo niin pitkällä ostoskokemusta ja odotetaan ihan lähes kohta pian tapahtuvaa poispääsyä niin kovasti että kaikki tapahtuman hidastamista aiheuttava blokataan ajatuksista. Kortti laskuttajalle ja kuittaus mahdollisimman nopeasti jotta pääsee heti pois. Käteisen aikaan joutui itsekin laskemaan, joten hintoihin kiinnitti enemmän huomiota. Kapitalistit siat.

Samasta syystä taisi johtua viikkoa aikaisempi episodi. Olin yhden liikkeen mainoslehdestä bongannut alennustuotteen yhteen toiseen pitkäaikaiseen tarpeeseeni hyväksyttävään 30e hintaan ja päättänyt sen noutaa. Paria päivää myöhemmin pääsin kauppaan asti ja ostin tuotteen. Kassalla jopa myyjä näytti hieman epäilevältä kun kassakone laskutti 35e, mutta ei asiaa itse korjannut enkä minäkään siihen halunnut kiinnittää huomiota. Vasta kotona turvallisessa ympäristössä kun asian tarkistin totesin että oikean hinnan piti olla 30e, ja vi****i.

Taitaa olla niin että kun jotain ostan en välitä siitä paljonko se maksaa, koska sitä kuitenkin tarvitsen. Vaikka kovin pihi mies olenkin, tuo ei varsinaisesti ole mikään kulutusongelma, varsinkin kun tiedän, että ennen ostopäätöstä pidän huolen siitä että en tarvitse mitään ylihintaista.

My possessions are causing me suspicion
but there's no proof
©1986 Crowded House

Sentin vedättäjä

Todellakin hyvä kysymys; mistä niitä centtejä muka tulee?
Ensinnäkin mainoksessa tulee 5 senttisiä. Ja toisekseen liittymän feature-listassa ei missään kohdata mainita että asiakas saisi rahaa tai edes boonuksia puheluistaan. Joten ainoa joka edelleenkään asiakassuhteesta senttejä saa on operaattori itse. Ehkäpä ne mainoksissa olevat henkilöt ovatkin sauniksen omaa hlökuntaa. Se selittäisi asian.

Will I be handsome, will I be rich
©1956 Doris Day

Desperados dream

Epätoivo taitaa olla humalan sukuinen tila. Molempien kasvaessa maailma ja ihmiset näyttää tavallista paremmilta. Ainoa on että humalasta selviää.

What do you do?
Rich men. - Sorry, a joke.
..
What do you do?
About 250000 a year.
©Jekyll (& Hyde)

1,720,000 british snowboarder. (0.20 seconds)

"Brittiläinen lumilautailija menehtyi Sveitsin alpeilla, vaikka etsintää tehtiin Twitterin kautta."
OiVoi, Mahtoikohan kukaan yrittää löytää kaveria Ggoogle haulla?

Ettei vaan olisi sittenkin kannattanut etsiä sitä lautailijaa sieltä ulkoa, vuorelta.

Now we are dying, Dying the slowest death.
No more condemnation
©2004 Killswitch Engage

Viimeinen varaus

Olin kirjoittamassa puhelimen kalenteriin merkintää varatusta eläinlääkäri-ajasta ja yksi syötettävistä kentistä oli otsikoitu pahaenteisesti. En ennen ollut kiinnittänyt sanamuotoon pahemmin merkitystä, mutta nyt huomasin sen. Siinä luki: Lopetuspäivämäärä. Pelästyin että eikai sentään ihan semmoista, ihan pikku vika vaan tällakertaa pitäisi..

First in the pot wins.
But if you get first in the pot and don't win, you're losing.
©based on Harrington