29.9.14

Perintötoimisto

Perinnöllisiin asioihin liittyen, totesin jokin aika sitten että: "En kaipaa rahaa, haluan maata."
Lausahdus on totta myös isommalta maailman katsannolliselta kantilta. Vaikka tietysti rahasta pidänkin ja sitä yritän mahdollisimman paljon haalia. Ajatus tämän 'ahneuden' takana on se, että mahdollisimman aikaisin voisi lopettaa rahan haalimisen ja vain maata.
Yksi tähän laiskan miehen haaveeseen sopiva mielikuva on tietenkin pysyvä paluu kotiin, vanhempien (entisille) maille, potkimaan mättäitä ja katselemaan pelloilla pyöriviä (naapureita/) maalaisyrittäjiä. Tämä tavallaan vaatisi sen, että kaikesta jaettavaksi jäävästä mammonasta, likvidit varat annetaan enemmän tarvitseville, jotta maa voi jäädä minulle, tai edes osa siitä.

Yhtään tässä haluamatta kuullostaa hätäiseltä tai toivovan aikaista perinnön jakoa. Enhän vielä ole edes siinä pisteessä, että voisin jäädä maahan makamaan. Perintö ei sitä mahdollista. Paitsi jos jostain ilmestyy se kuuluisa amerikansetä..


Bring in the deneuralaizer

2 kommenttia:

  1. Meikäläisellä ei tule moista ongelmaa olemaan perittävien suhteen. Ei ole maata eikä mammonaa, joten omillaan on toimeen tultava. Ellei sitten tosiaan sitä ameriikansetää tai -tätiä satu jostain putkahtamaan...

    VastaaPoista
  2. Ei ne suuret tulot vaan sitäkin pienemmät menot, toimii myös vanhempieni suhteen. Maassa, jossa kaikki valittaa, että eläke ei riitä mihinkään, niin jotenkin on silti mahdollista, että ~10:tä lehmää 40+ vuotta lypsänyt 4 lapsinen pientilallispariskunta onnistuu kuluttamaan selkeästi vähemmän kuin MELA maksaa :]

    VastaaPoista