Noin kysyi sisko ollessaan lähdössä kauppaan. Istuessani siinä lomalauantaita puun alla varjossa, 30 asteen helteen paahtaessa, jo 8:tta tuntia, 6-päkin viimeinen ja tietysti siinä vaiheessa jo lämmin olut vieressäni, SuomiPop:in soidessa hiljaisesti, vastasin että: en.
Niinhän se on, pitää myöntää, ja itsekseen hyväksyä, että asiat on erittäin hyvin kun ei tosiaankaan tarvitse mitään sellaista jota ei jo olisi. Mutta jos kysymys olisi ollutkin toisessa hyvin helposti käytetyssä muodossa: "haluatko jotain?" vastaukselle ei varmasti kovin äkkiä tulisi loppua.
Kaikkea mahdollista ja mahdotonta uudesta oluesta miljardin euron lottovoittoon ja siltä väliltä. And world peace.
"Haluatko" on aika pitkälti melkein sama lista kuin "huolisitko jos saisit", pienillä vivahde eroilla tietenkin.
Mutta takaisin alkuperäiseen kysymykseen. Tarvitsenko jotain, en, kaikki on hyvin, sairaudet eivät häiritse elossaoloa, töitä on eli rahaa tulee enemmän kuin kuluu. Asunto on ja vieläpä kohta melkein kokonaan oma. Voiko sitä hyvällä omallatunnolla oikeasti enempää vaatia?
Haluta voi, ja varmaan on tervettäkin se. Mutta se onkin sitten taas eri juttu.
Ps. Yksi maailman ärsyttävimmistä hajuista on muuten grillin tuoksu naapurista silloin kun itsellä on vähänkään nälkä.
17.07.: kosmeettisesti editoitu mailipostauksesta.
np: Robert Hood - Parade
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti