Läpinäkyvä maanantai

Se on sitten maanantai, ei siinä sinänsä mitään erityistä, paitsi se että ihmiset inhoavat sitä ja valittavat siitä, joka hel**tin maanantai, niinkuin kyseessä olisi joku jeesuksen uusi tuleminen.
Myönnetään että itsellänikin on välillä maanantai, mutta se ei ole kellontarkasti, joka luojan ikinen maanantai, oleva tapahtuma, josta pitää valittaa ja kehuskella ulkopuolisille. Lisäksi oma maanantaini ei pahemmin sidottu varsinaisesti maanantaihin. Vaan tuntuu että useimmiten maanantaini on enemmänkin vasta tiistaisin.
Oikea maanantai kun menee vielä viikonlopun energialla. Keskiviikko on tietenkin keskiviikko. Torstain pelastaa lähestyvän perjantain odotus. Ja perjantaina odotus palkitaan. Joten tästä jää ainoastaan tiistai, joka on siten potentiaalinen maanantai.

Ajan trendisana taitaa olla läpinäkyvyys, koska sitä tunnutaan kaivattavan joka ikiseen asiaan, päätöksiin, toimiin ja olemuksiin. Törkeintä tästä tekee se, että omassa päässäni läpinäkyvyydellä on merkitys, jota en itse haluaisi käyttää niissä yhteyksissä, joissa sitä nyt käytetään.
Jos jokin on läpinäkyvä, se on jotenkin pieni, mitätön tai merkityksetön, koska siitä näkyy läpi.
Lisäksi läpinäkyvyys on jotain himmeää ja epämääräistä eikä mitään konkreettista se selkeää.
Läpinäkyvää asiaa ei myöskään näe. Onko se sitten hyvä asia jos päätöstä, sopimusta tai jonkun tekemisiä ei näe missään??

Just wait,
tomorrow can wait
another day
©2005 Dyce

ps. Olenko se vain minä vai onko musiikki oikeasti ollut parempaa viime viikkoina?