Summarum MMXI

Aamuyön harmaina unitunteina olin jossain rauhallisessa pubin kaltaisessa, jossa tuntematon pöytäseurue yritti opettaa minulle uutta korttipeliä. Toim.huom: Jokin pokerin johdanainen, jossa myös ostettiin ja myytiin kortteja. Oma huom: Samaan tilanteeseen on muistikuvan mukaan törmätty ennenkin, mutta luulen että tällä kertaa mentiin pidemmälle, koska lähinnä istunut pelaaja oli varsin toimiva pieni blondi. :) Pelasin siis muiden mukana, kysellen jatkuvasti tarkennuksia sääntöihin. Sain myös vastauksia, mutta sen verran verkkaisesti, että käden lähestyessä jo loppua, olin vielä aivan pihalla mistä pisteet oikeasti tulee. Tämä epätietoisuus harmitti niin rankasti, että heräsin. Ilmeisesti varmuuden vuoksi, välttääkseni rökäletappion, joka johtuisi ainoastaan siitä etten tiennyt sääntöjä.

Hetken pyörittyäni, onnistuin puoliväkisin palaamaan takaisin pelipöytään. Tosin, paluun suurin syy, eli se blondi, oli nyt korvattu jollain vähän tutummalla ja tummemmalla. Toim.huom: Joka ei yhtään himmentänyt sadun mielekkyyttä. Mutta väkinäisyydestään johtuen, paluu valitettavasti jäi piipahdukseksi, jossa ei selvinnyt edes kuka kierroksen voitti.
Eli koska unihenkilöt (alitajuntani) pimitti minulta tietoa, joka minulle kuuluu (ja jonka alitajuntani tietää [koska onnistuneesti pelasi itsensä kanssa]) suutuin niin että poistuin paikalta (heräsin).
Sika.
Hyvä että uniselityskirjani ei ole tässä saatavilla, sillä tiedä taas yhtään mitä tuokin tahtoi sanoa.

Tähän sisäiseen tilannekatsaukseen on hyvä? lopettaa tämä kyseenalainen vuosi kaksituhattayksitoista. Ei nyt varsinaisesti mikään huono vuosi, mutta ei nyt niin erityisen hyväkään, yhtä standardi kuin lähes kaikki muutkin tähän mennessä. Mitään muutoksia päättyvänä vuotena ei tapahtunut. Bisnes and pleasure jatkuivat as usual. Paitsi ehkä pienenä ilona, jo alunperinkin vähäisen, ison sinisen median käytön minimointi lähes nollaan, sen merkitykse(ttömyyde)n tajuamisen seurauksena. Blogi ilman lukijoitakin on hyödyllisempi juttu kuin se.

Tervetuloa kaksi-nolla-kaksitoista.

As the veils were pushed away
He gazed upon a face
He'd never seen
Was she a dream ?
©1983 Kim Wilde

M/S inä

Kun juttelee yksinään, itsensä kanssa, kumpi on oikea termi viitata siihen toiseen itseen; sinä vai minä?
Ne kun molemmat kuullostaa oudolta. Minä ehkä eniten siksi, koska moista muotoa ei käytetä koskaan "normaalissa" keskustelussa. Sinä taas siksi, koska ainakin omassa tapauksessani, kumpikaan keskusteleva minä ei ole todellisuudesta irtaantunut, joten molemmat puhujat puhuvat minun suullani, joten keskustelussa jää epäselväksi kuka se sinä sitten on, Onko se sitten joku kolmas?

I've done no harm, I keep to myself;
There's nothing wrong with my state of mental health.
I like it here with my childhood friend.
©1981 Men At Work

~mukavuusalue

Kuulin tutulta väitteen että itsetuntoni olisi vahva. Hämmästyin moisesta statementistä, koska itse olen siitä aina ajatellut ihan jotain muuta.

Tässä konfliktissa on selkeästi kyse näkökulmasta. Kyseinen tuttu on osa porukkaa, joka on mukavuusalueellani. Mukavuusalueellani näyn ja osaan olla jokeri, joka on aina valmis pistämään kaikki nokkelaksi mutta huonoksi vitsiksi ja useimmiten pistääkin, pahemmin pelkäämättä mahdollista eriarvoisuutta ja luottaen siihen, että sanomiseni osataan ottaa sellaisena kuin se on, eli keventävänä.

Koska kyseinen tuttu on tällä alueella, hän ei näe sitä itselleni suuuuurenpaa epämukavuusaluetta, jossa en näy, olen (henkisesti) hiljaa nurkkaan käpertyneenä ja josta tahdon kotiin. Epämukavuusalueella korkeintaan toivon keksiväni jotain sanomista, kiroilen itselleni; miksen saa suustani ulos edes "hei". Kyseinen tila on voimassa aina, kun tilanteessa ei ole mukavuusalue-henkilöitä, tai moisten lukumäärä ja teho häviää epämukavuusihmisten rinnalla, eli käytännössä lähes aina uusiin ihmisiin törmätessä, tuolla ulkona.

Nämä kaksi tilaa, kapea siirtymisvyöhyke siinä välissä, kattavat kaiken itseeni liittyvän, joten näiden keskinäinen koko- (ja paino-) suhde on vastuussa omasta ja oikeasta mielipiteestäni omaan tuntooni. Lisäksi tieto epämukavuuden olemassaolosta ja voimakkuudesta tietenkin tekee kaikkensa pitääkseen minut pois sieltä, mutta ei pitämällä yllä rohkeutta ja huumoria vaan fyysisesti, tutuissa sisätiloissa.

Teille extroverteille; mikäli (jonkun) ensivaikutelma ei miellytä, ennen lopullista mielipäätöstä, tunkekaa väkisin sisäpiiriin, siellä (täällä) on joku täysin toinen, helmi, jota kaikki muut piiriin päässet ovat jo oppineet rakastamaan. :)

I wanna know
what you're thinking
what you're feeling
tell me what's on your mind.
©1988 Information Society

Kitt, Turbo bootz, now!

Sitä melkein toivoisi ostavansa muotia joskus, siksi että voisi tehdä sen jossain muualla kuin bootzissa, ihan vaan koska niin hillittömästi sitä mainoskatkokampanjoivat.
Mainoskampanjan suuruus kun on suoraan suhteessa tuotteen huonouteen ja hinnassa olevaan ilmaan/markkinointikuluun.
Tuskin lienee edes kannattavaa toistaa itseään ad infinitum, tai niin että katsojasta alkaa tuntua siltä, koska mainos kypsyttää jo tulistusasteella. Luulisi siinä putoavan jo pari oikeaakin fania pois kannatusjoukoista.

So I know, truth is just an illusion
There'll be no more lies
©2000 Alice Deejay

ps. jeah, Självständighet tag, prazdnik!

High quality iceberg

Olen tiennyt että suomea tehdään joskus konekäännöllä tökköä. Nähtyäni oheisen kuvan takaa löytyvän ohjeistuksen, yllätyin että myös englantia tehdään niin.

What we do is what you just can't do
What we do is what you just can't do
What we do is what you just can't do
What we do is what you just can't do
©1999 Aqua