11.4.12

Ajastettu haju

Hankin haisevan vessan raikastimeksi (kissanpskn hajun peittämiseksi, ei omani) Airwick automaatti-döfaajan. Sellaisen hienon laitoksen, joka patteritoimisesti ruiskauttaa ilmoille suloisia tuoksuja tasaisin väliajoin.
Ainoa vaan, että laite on todella idioottinen. Sen käyttöliittymässä on nappi ja vipu. Napilla saa "manuaalisen" ruiskautuksen, silloin kuin haluaa. Vivulla valitaan automaattinen ruiskutustaajuus; 7, 15 tai 30 minuuttia.
Sammutusvipua pömpelissä ei ole. Jos joskus haluat pistää hajustuksen tauolle, ainoa tapa tehdä se, on avata patterikotelo. Ja koska kyseinen luukku on härvelin pohjassa, avoimen luukun kanssa se ei enää pysy pystyssä, joten patterit pitää poistaa ja jemmata johonkin muualle säilöön.
Ja tietenkin sen jälkeen kun patterit on poistettu, myöskään "manuaalinen" ruiskutus ei toimi.
Nämä ominaisuudet, yhdessä sen kanssa, että jopa hitain automaattinopeus, 48 pisausta vuorokaudessa, on enemmän kuin riittävä, hajustamaan jopa 200 neliöisen asunnon ihmiskäyttöön kelpaamattomaksi dödöpesäkkeeksi, tekee laitteesta yksinkertaisti käyttökelvottoman paskan.
Eli pieni mitätön suunniteluvirhe; jättää pois tapa kytkeä laitteen hienoin ominaisuus pois päältä, on yksitoimisesti tuhonnut koko tuotteen.
-
No mutta. Kun yhdistää sähkölaitteen ja insinöörin, seurauksena on pakko olla jotain alkuperäistä parempaa. Eli, rakensin laitteesta siedettävän, liittämällä sen verkkovirtakäyttöiseksi liiketunnistimen taakse. Moisella virityksellä, liiketunnistin huomaa vessassa käyvän ihmisen tai eläimen ja antaa laitteelle muuntajan kautta sähköä viisi minuuttia, jonka seurauksena se hajustaa yhden tujauksen verran. Eli täysin riittävästi kompensoimaan yhden käynnin aiheuttaman haitan. Tavoite saavutettu.
Modern medicine falls short of your complaint, try a little harder
©1982 Kajagoogoo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti