Kahvihammashihna

Olen kahvin juoja, mutta en addikti. Voisin lopettaa koska vain, jos haluaisin. :)

Siis oikeasti, en koe juovani kahvia siksi, että se olisi joku fysiologinen pakko. Juon aamukahvin, mikäli se sopii aikatauluun ja tilanteeseen. En siksi että saisin päivän käyntiin. Lounaan "kruunaava" jälkiruokakahvi on harvemmin valikoimissani, mutta sekin käy hyvin, mikäli sopii hetkeen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Iltapäiväkahvit on ohjelmassa usein, mutta mikään ei estä vaihtamasta sitä mehuun, veteen tai hetelmään, silloin kun siltä tuntuu. Edessä oleva yö ei aiheuta päivän päättävän iltakahvin nauttimisellekaan mitään esteitä.
Ja jos on juhlat tai ankarat palaverit, joissa on kahvia tarjolla riittävästi, niin taas kerran, niin paljon voidaan juoda kuin napa vetää ja rakko kestää.

Kahvi ei myöskään ole itselleni WOW makuelämys, joka pakottaisi juomaan sitä. Siis summary: kahvi ei ole erityisen hyvää, eikä hyödyllistä, mutta juon sitä koska niin on tehty ennenkin.

Koska kahvin juonnille ei ole mitään pakottavaa syytä, maksullinen kahvi ei kuulu (pihin miehen) valikoimiin, kuin ympäristön "pakosta". En siis käytä kahviloita, joissa kahvi maksaa enemmän kuin olut ravintolassa!!! (toim.huom:kahvi on helposti >15e/l)

PS. sivujuonne; aloin miettiä, onkohan mitään ruoka-ainetta, joka makunsa takia olisi "pakko"... Mietinnän avuksi tyhjensin kaapista Xanté pullon pohjan, ja sen äärellä totesin että tämäkin on ***n hyvää, sääli että on nyt loppu, mutta ei tämäkään ole mikään pakko-saada-lisää aine ole. Ostan toki, kun tulee sopiva tilaisuus (ei saa alkosta), mutta..
En siis ilmeisesti ole passionate minkään asian kanssa, onkohan se hyvä vai huono juttu?

como estas? te quiero
tengo hodido dinero y te voya sacar de aqui
solomente uno esta bien
©1999 Juno Reactor