31.12.13

Viimeistä maapalloa viedään

Ei kommentteja:
Vuosiluku loppuu ja tilalle tulee toinen, samanmoinen.

Kävin lyhyellä kävelyllä tuolla kylätien puolella, ja järrkytyin pientareella makaavan tyhjennetyjen alkoholi- ja tupakkituotteiden myyntipakkausten määrästä. Myönnän etten ole itsekään pulmunen roskaamisen alalla, varmasti on muutama karkki- ja nenäliinapaperi minultakin jäänyt "luontoon" villin nuoruuteni aikana. Ja pari pantillista juoma-astiaa on, juhlayön siirtymistaipaleella, jätetty jalkakäytävän reunaan odottamaan aamun ensimmäistä kerääjää. Mutta mikä saa ihmisen heittämään lasipulloja, pahvipakkauksia ja muita random roskia, ulos liikkuvan auton ikkunasta? Kesken matkan ei autosta varmastikaan ole tila yllättäin loppunut, etteikö matkaan lähteneet tavarat pääsisi perille asti siinä missä ihmisetkin. Kävellen liikkeellä olevalle ihmiselle saattaa tulla ymmärrettävä hinku päästä eroon tarpeettomiksi muuttuneista pakkausmateriaaleista, heikkoja kun olemme. Mutta mitä järkeä on poistaa tavara liikkuvan auton ikkunasta, auton, joka aivan varmasti, jo seuraavan vuorokauden sisään, kulkee, mahdollisesti jopa ilman erillistä kiertämistä, julkisen roskiksen tai jonkin matkustajan kotipihalla nököttävän vihreän muovipönpelin ohitse.

Joissain paikoissa kuten Ruotsissa on laki, jonka varjolla roskaajia voidaan sakottaa hyvinkin tuntuvasti. Mielestäni ajatus olisi enemmän kuin hyvä, tuoda myös omaan maahamme. Pienenkin mutta tahallisen roskauksen sakko voisi hyvinkin olla luokkaa 50-100e, eli esim 2 päiväsakkoa.
Ongelma ei ole siinä, että se yksittäinen purkkapaperi putoaa maahan ja siten aiheuttaisi maailmamme tuhon, vaan se, että henkilö joka näin tekee, on itse se siemen, joka kasvaa exponentiaalisesti, ja joka jo oman historiansa (puhumattakaan jälkeläisistään) aikana jättää peräänsä paljon muutakin, paljon pahempaakin 'roskaa', sekä tuhlaa ulkopuolisten resursseja omien jälkiensä siivoamiseen.
Se, että Suomessa sakottaa voi ainoastaan poliisi, jonka väkimäärää jatkuvasti vähennetään, on tietenkin yksi ongelma moisen lain kanssa, mutta se on erillinen ongelma. Se että lain valvontaan ei ole resursseja, eikä sillä siten saada kiinni kaikkia lain rikkojia, ei mielestäni ole syy olla tekemättä moista lakia. Valvonnan määrästä huolimatta, aina tulee olemaan metsätaipaleita ja puistonkulmia, joissa halutessaan voi, todellisella nollariskillä, tehdä mitä vain. Mutta jos edes kaupunkien keskustoissa on potentiaalinen riski menettää päivän budjetti yhden älyttömän laiskuuden takia, on se varsin opettava kokemus. (Koska nykyinen kotiopetus ei tunnu riittävän.)
Enkä myöskään näe ongelmaa siinä että pienen rikoksen, joka roskaaminen varmasti enemmistön mielestä on, rangaistus on suhteellisesti ylisuuri verrattuna ns. oikeisiin rikoksiin, joiden rangaistus on helposti mitätön. Joka myös on erillinen ongelma.
Vaikkei lailla olisikaan välitöntä ja totaalista muutosta kaupunkikuvaan ja ihmisten asenteisiin, alkaisi se varmasti vähitellen, yksi ihminen ja kaveriporukka kerrallaan parantaa maailmaa.

Siistiä vuotta 2014 kaikille.
So, tell me where I'll be in 2014
©2011 Racoon

10.12.13

Juoksulla

Ei kommentteja:
Ohitin kotimatkalla kuntosalin ikkunan, jonka takana porukka juoksi huonetta ympäri, ja saman tien kuulin päässäni vanhan, kotona ja koulussa opitun ohjeen: Sisällä EI juosta.
Ehdittyäni ensin <Nelson>HääHää</Nelson>-maisesti naurahtaa, tajusin, että itsekin, hetkeä aiemmin, olin juossut sisällä melkein tunnin putkeen, ja ihan puhtaalla omalla tunnolla...
Miksei vanhemmat voi olla loogisia?
No one told you when to run,
you missed the starting gun
©1973 Pink Floyd

9.12.13

Valopulaki

Ei kommentteja:
Tänään tuli, tuolla ulkona, pimeässä, vastaan pyöräilijä, joka täytti kyllä lain kirjaimen, mutta ei mitään muuta. Sillä valo oli pyörässään kyllä, kuten vaatimus kuuluu, eikä häikäissyt muita liikkujia, kuten toinen kieltää. Ledi lamppunsa näes valaisi ainoastaan omat ledinsä, jonka totesin pyörän tultua alle kolmen metrin päähän. Lähietäisyyttä kauemmaksi, ei valosta irronnut fotoniakaan, valaisusta puhumattakaan. Eli ei ollut ihan noin mahtava valokeila kuin linkin yhdellä "nörtillä" aussilla.

Mutta tosiaan, puolen tunnin googlauksesta huolimatta, en onnistunut löytämään valotehorajoja polkupyörään. Eli melkein voisi väittää olevan samassa luokassa kuin kypärä"pakko". Minimivaatimusta ei tosin löytynyt autoillekaan, joten..
You show the lights that stop me
©2010 Ellie Goulding

29.11.13

Girls on film

Ei kommentteja:
Fridays are beautiful,
Life - is beautiful. n so r u

Heaven, in, I am.

- Eli mystiset eventit sen kun vain jatkuvat.
Clap along if you feel like happiness is the truth
Because I'm happy
©2013 Pharrell Williams

28.11.13

Aikapankki

Ei kommentteja:
Tänään töissä tein havainnon, joka kuullosti siltä, etten laske ajalleni hintaa.
Päivä oli jo täysi, kun jatkoin vielä tekemistä. Itseasiassa koko ura, nykyisessä firmassa, olisi jo täysi, ja tunteja sisässä riittävästi vaikka lomailemaan loppuaika. Eli "normipalkka" jäljellä olevasta kuukaudesta on tulossa, vaikken tekisi lainkaan enää töitä. Mutta siinä koneen ääressä perustelin itselleni, että vielä puoli tuntia, jotta saan enemmän "ylimääräistä" rahaa, (kun saldot maksetaan pois). Yhtään ei tullut mieleeni, että kyseinen puoli tuntia olisi pois jostain. Aika ei siis maksa mitään, mutta antamalla sitä työnantajalle, saan ilmaista rahaa =)

Normaalisti kyllä lasken ajalleni arvoa. Sitä mistä edellinen hyväntekeväisyys kautta ahneus tänään sattui kumpuamaan on mysteeri - toistaiseksi.
Money, it's a gas
Grab that cash with
both hands and make a stash
©1973 Pink Floyd

9.11.13

Kahvia ja ProBLEmantiikkaa

Ei kommentteja:
Rauhallisina viikonlopun päivinä, sitä tulee ajatelluksi elämän pieniä mysteerejä. Esimerkiksi.
Jos meillä on tasan litra, 20 asteista raanavettä, kun siitä keitetään yleisellä (halvalla) Braun:in kahvinkeittimellä keskimääräisen vahvaa kahvia, paljonko saamme kahvia?

Ongelma jakaantuu useampiin osioihin, joista mielenkiintoisin omasta mielestäni on: paljonko nesteen tilavuus kasvaa uutos-prosessissa.
Edellisen mittaamista vaikeuttaa se, että määrä todennäköisesti kalpenee muiden osien muutoksen rinnalla, vai kalpeneeko?
Suurinpana muutoksen aiheuttaja on varmasti se, että keiton aikana osa vedestä karkaa höyrynä ilmaan ja poistuu paikalta.
Toinen tekijä on se, että juomalämpöinen vesi on noin 1,7% laajentunut suhteessa lähtötilan 20 asteiseen versioonsa.
Niin, ja osa vedestä jää kosteutena porojen sekaan ja heitetään biojäteastiaan.

Selkeästikään ongelmaa ei voi ratkaista keittiöolosuhteissa, vaan keitin pitää viedä "laboratorioon" ja sulkea keiton ajaksi tilaan, jossa höyrystyvä vesi saadaan talteen ja voidaan jälkeenpäin mitata.
Porot pitää punnita ennen ja jälkeen kahvinkeiton, sekä sen jälkeen kuivata ja punnita uudestaan, sitä kautta syntyneen hävikin löytämiseksi. Tämä mittaus antanee myös tiedon siitä paljonko puruista p·uuttuu.
jne.

Todellisuudessa elävät voivat väittää, että laskun tuloksella ei ole mitään merkitystä, sillä suurin osa hävikistä, joka ei edes kiinnosta ketään, kaadetaan pöydälle ohi kuppien sekä huuhdellaan "tyhjästä" pannusta juomisen jälkeen viemäriin. Mutta ei se mitään, tyhmiä ihmisiä pitää vain sietää.
Black coffee and cheeseburgers
©???

26.10.13

Pessimissi

Ei kommentteja:
Itsetutkiskelun yksi kohta on perusasenne.

Niin pitkään, kun jaksan muistaa, olen ollut optimistinen pessimisti.
Tiedän että kaikki asiat menee väkisinkin perseelleen, mutta siitä huolimatta luotan että kyllä kaikki järjestyy.

Eli mitä tahansa yrittääkään tai tekee, se ei koskaan onnistu siten kun oli suunnitellut, vaan kusee erinäisin osin tai epäonnistuu ihan kokonaan.
Turha odottaa onnistuvansa.
Taino, ei onnistumisen odottaminen turhaa ole. Mutta sitä ei kannata tehdä niin, että oikeasti kuvittelee onnistuvansa niin sokeasti että sitten epäonnistumisen (yllättäin) saapuessa siitä masentuu.
Mutta siitä huolimatta, että mikään ei onnistu, merkitykselliset asiat kyllä järjestyvät, siten ettei tarvitse olla huolissaan.
Mikäli eivät sitkeän yrittämisen seurauksena suoraan, niin sitten tavallaan huonomman kautta kuitenkin, kuten:

- Vaikka työtehtävä tänään kusi, sitä voi yrittää huomenna uudestaan.
- Vaikka työtehtävä ei onnistunut tänäänkään, projekti jatkuu edelleen.
- Vaikka projekti on myöhässä, se saa kyllä jatkoaikaa.
- Vaikka projekti lopetettiin, työpaikka on vielä huomennakin.
- Vaikka työ downsize:ttiin, jostain löytyy kyllä uusi.
- Vaikka uutta työtä ei heti löydykään, pienellä järjestelyllä pärjää kyllä rahallisesti.
- Vaikka rahat loppuu, suku/ystävät/kela kyllä auttaa eteenpäin.
- Vaikka asunto lähtee alta, aina sitä johonkin pääsee 'asumaan'.
- Vaikka auttaja ajaa ulos, ainakin on kesä.
- Vaikka asuukin ulkona, ainakin on terve.
- Vaikka sairastuisi, pääsee ainakin sairaalaan sisätiloihin.
- Sairaalassa on henkilöstöpula, sinne pääsee harjoittelijaksi, töihin, saa työsuhdeasunnon, lääkäripuolison, perheen ja hyvän elämän.
If only I could
forget this moment
If only it could
fade away
©2006 Hammer & Funabashi

17.10.13

Kärsitään hyvyydestä

Ei kommentteja:
"Hyvyys on sitä, että kärsii muiden takia."

Noinhan se on. Kärsiminen saattaa olla vähäistä ja usein unohdetaan syntyneen hyvän varjoon, mutta siitä huolimatta, kärsimys on siellä jossain.
Jollei hyvän tekeminen ole kärsimystä, kärsiminen ilman vastalauseita on hyvyyttä.

Jos ajatus ei vielä aukea, niin otetaan pari esimerkkiä.
  • Teet hyvin, olet hyvä, kantaessasi kirjahyllyä kaverin muuttotalkoissa. Mutta samalla kärsit ajallisesti ja kipeytyvien nivelien verran.
  • Teet hyvin, olet hyvä, jopa kolmelle ihmiselle, luovuttaessasi verta. Mutta samalla kärsit neulanpiston ja hetkellisen heikkouden tunteen.
  • Teet hyvin, olet hyvä, kun olet sympaattinen ja kannustava kun vastaanotat väsyneen ystävän valitusta elämästä. Mutta samalla kärsit tarinoista, jotka masentavat ehkä jopa itseäsi tai tuntuvat merkityksettömiltä omiin ongelmiisi verrattuna.
  • Teet hyvin, olet hyvä, maksaessasi kiltisti verot. Mutta samalla kärsit siitä, että verot on ylikorkeat, koska joku muu tekee työtä pimeästi, veroparatiisiin tai ei ollenkaan.
Elämä on kärsimystä, mutta se on pientä. (..sillä elämä on lyhyt :)
Loppujen lopuksi, kärsiminen kannattaa, joten ollaan hyviä - siellä ulkona.
Help
me if you can, I'm feeling
down.
And I do appreciate you being
round.
©1965 Beatles
Asiaan liittymätön PS. Jej!
  Tämä postaus, syyvyydestään huolimatta, oli puolipahuuden merkkipaalu saatuaan järjestysnumeron #333.

11.10.13

Muuttos

Ei kommentteja:
E-rit-täin hyvä ystävä muutti jokunen vuosi sitten, kilometrin päästä 25 kilometrin päähän. Se sattui, koska vierailujen päärä putosi pariin kertaan vuodessa, ollen aikaisemmin, parhaimmillaan, parikin kertaa kuussa. Pari kertaa vuodessa tarkoittaa tässä nyt ihan oikeasti pari eli kaksi tai useimmin jopa vain yhden kerran vuoden aikana. Joka on ihan säälittävän vähän.
Myönnetään, että itsestänihän tuo nyt vain on kiinni, kukaan ei ole estänyt kyläilemästä useammin. (Paitsi ehkä jossain välissä?) Mutta sen sijaan että syyttäisin itseäni, syytän sitä että, kyseisen 25km kulkeminen vaatii auton (jota en omista) tai harrastuneisuutta (75 minuuttia) julkisen liikenteen kanssa. Tai arvokkaan vuokra-auton.
Nyt samainen kaveri ilmoitti muuttavansa uudestaan, ja nyt 150 kilometrin päähän. Pelottaa ajatellakin, millaiseksi vierailutaajuus nyt putoaa. Tämän jälkeen kun julkinen liikenne tai taksi ei enää ole edes optio.
Ja mikäli tämä ei olisi tarpeeksi, niin itsellänikin on mielessä muuttaminen. Ja mikäli se onnistuu tapahtumaan jossain vaiheessa, etäisyytemme kasvaa vielä yhdellä sadalla kilometrillä lisää. Toistaiseksi tämä tosin on vain pelkkä ajatus.

Jälkiviisastelija katuu tässä välissä sitä että, olisi sittenkin pitänyt kulkea tuo 25km selkeästi useammin, sillä se olisi vielä onnistunut huomattavasti helpommin extemporee ja yhden illan istujaisen tai päiväkahvin takia kuin kuusinkertaistuttuaan kahteen tuntiin.

Tähän kaikkeen voidaan hyvin sanoa sopiva; kaikki muutos on pahasta.

Ja illan opetus; vierailkaa vielä kun voitte.
Who is right? Who is wrong?
I don't know. I've got pain
in my heart
©1985 Modern Talking

18.9.13

Love grammar

Ei kommentteja:
Verkossa leviää kirjoitus ja ajatus siitä että rakkaus on verbi. Lyhyesti sanoen; "Rakkaus ei ole tunne, vaan toisen auttamista." Lue juttu niin tiedät tarkemmin.

Olen eri mieltä. Ja olin jopa lukevani jutusta, että kirjoittaja itsekin tarkoittaa enemmän sitä, että rakkaus on jotain (lovey-dovey) mitä syntyy auttamisen seurauksena, tjsp, mutta vain ilmaisee asian sekavasti toisin.

Oma mielipiteeni on, että rakkaus on edelleen tunne, jollei nyt ihan se Disney-versio, niin lähellä kuitenkin. Perhoset vatsassa ja muut söpöt ja pehmoiset jutut ovat sitä.
Verbi eli tekeminen liittyy siihen kyllä. Auttaminen, jakaminen, puolesta ja yhdessä tekeminen ovat tehokkain rakkauden seuraus.

Sille eräälle avataan ovi, kannetaan tämän koulukirjat kuin ostoksetkin, ollaan yhdessä ja jaetaan askareet ja vastuu, siitä - syystä - että - tätä - rakastetaan. Näiden asioiden tekeminen ei ole se rakkaus. Vai koetko sinä rakastavasi jokaista jota autat? Ja puhun nyt the rakkaudesta, enkä veljellisestä mitään tarkoittamattomasta versiosta.

Ei tietenkään pidä unohtaa, että kaikki se tekeminen ruokkii järjestelmää ja auttaa ylläpitämään rakkautta for years to come.
Edeltävästä johtuen, asian voi kenties halutessaan yksinkertaistaa paremmin ihmisiin vetoavaan ja myyvään muotoon väittäen rakkautta verbiksi.
Mutta ei se ole "oikein".
And time can do so much
Are you still mine?
©1955 North & Zaret

13.9.13

Hui!s

Ei kommentteja:
Nainen minussa,
  huomaa kun työkaveri on käynyt parturissa.
Mies minussa,
  ei mainitse asiasta mitään.
-
Pihi minussa,
  huolehtii taloudestani.
Saan töistä lounareita, saanut jo yli kymmenen vuotta, joten niistä on tullut "kiinteä" osa kulutustottumuksiani. Niiden takia en koskaan koe maksavani syömisestäni paljoa. Paitsi äsken, kun kävin Kotipizzassa syömässä kuponkipizzan ja kaveriksi juoman (jotta hinta nousisi lähelle/yli lounarin 8e), mutta yllätyksekseni lompakossa ei ollutkaan yhtään lounaria!! Joten jouduin, hammasta purren, maksamaan koko hirvittävän 9,60 oikealla rahalla. Ja sekö sattui pahalta. :[ En kyllä pysty tuohon toiste. Vaan pidän, entistä paremman huolen siitä, että mukanani on aina reilusti "ilmaisia" lounasseteleitä.
Feelings inside are getting strong
Cannot deny it
©2003 Lasgo
ps. Taisi olla perjantai the thirteen -kirous tämä, ehdinkin jo moista odottaa.

21.8.13

Anelma

Ei kommentteja:
Viime viikolla tuli tyttöjen blogeissa vastaan unelmamiehen vaatimuslistauksia. Tämän innoittamana yritin, ja tein, vastaavaa naisellisuuksista. Mutta sen sisältö meni invite-only puolen treffinhakuilmoitukseksi. Tässä siitä kaikesta summary.

En onnistunut erottelemaan unelmaa hyväksyttävästä. Vaikka siis unelma-versio on se, joka ei kompromissoi yhdenkään kohdan kanssa, toisin kuin todellisuus. Mutta se mitkä kohdat on pakollisia ja mitkä nice-2-have on vielä auki. Kaikki ihmisen ominaisuudet, kun ovat eri kokoisia plussia tai miinuksia summaa laskettaessa. Yksittäinen isokin miinus on korvattavissa riittävällä määrällä pieniä positiivisuuksia, kuten jokainen matematiikkaa osaava pystyy toteamaan.

Toisaalta, pienet epätäydellisyydet voi laskea plussaksi. Ja siitähän se täydellisyyden kaavan tekijä riemastuu.

Sanon kuitenkin: "
Kuvassa nään pienen tytön
siniset silmät ja mekon
likaisen suun ja hymyn
©1999 Jonna Tervomaa
, nam. <3"

18.8.13

Stressi-immuuni-kato

Ei kommentteja:
Elimistö ilmeisesti huomasi, että perjantaina oli työperäinen deadline ja stressihormonit voitiin päästää lomalle. Sillä heti samasta illasta, immuunijärjestelmä hävisi taistelun nuhakuumeelle.
Ei työ-projekti vielä perjantaina valmiiksi tullut, eli viikonlopuksi jäi vielä tehtäväksi muutama tunti (10-12) hommia, mutta nyt tehtävälista on mahdollisen kokoinen.

Toivo elää että ensiviikon aikana onnistuu palata normaaliin ja poistaa projekti vapaa-ajan ajatuksista. Siis ihan tahdottomista sellaisista.

Kyllä minä hanskat osaan pudottaa pillin soidessa normaalisti, vaikka töissä olisikin pieni kiire. Tiedän, ettei minun tarvitse tehdä enemmän kuin työ-päivässä ehtii. Mutta näin kun hommalle on annettu oikeasti vittumainen vähintään 10h joka päivässä -kiire, siitä tulee tahdoton osa koko päivää. Sen verran on perusominaisuuksissa periksiantamattomuutta ja luvatun pitämisen tahtoa.
Time to
lose my mind 'Cause
I work damn hard
©2011 Tiësto

14.8.13

Säähkö

Ei kommentteja:
Olen erittäin otollinen mainonnan kohde. Jos vain mainostajat tietäisivät miten.
Tänäänkin postissa tuli Wattenfallin sähkötarjous: "Jatketaan sopimusta, edullinen hinta, vain sinulle". Jonka seurauksena menin ja tein sopimuksen; toisen tuottajan kanssa.
Eikä ollut ensimmäinen kerta, että nähtyäni mainoksen ostan jutun (tai vastaavan) jostain täysin toisaalta.
When I turn
my power on
I will go
electric
©1995 Leila K
Ps. Pienen nuoruutensa Electriciä kuunnelleena, todella outo kuunnella täysin saman melodian alkuperäistä Give Me Tonight -biisiä, kun jatkuvasti yrittää laulaa "vääriä" sanoja, samalla kun esittäjän tunnetunpi Let the music play yrittää puskea läpi.

11.8.13

AAARG

Ei kommentteja:
Tuossa päivemmällä, nyt jo 10 tuntia sitten tein niin pahan mokan, että pännii edelleen.
Pyöräillessäni hitaasti rivitaloalueen pihamaan läpi, katsellen samalla maisemia, ohitin puolialastoman nätin nuoren naisen pysähtymättä. Vasta käännyttyäni kulman taakse ja jatkettuani matkaa jonkin pätkää, synapsini värähti ja muisti/tajusi, että kyseinen henkilö oli todennäköisimmin aikaisemmin (käsipäivää) tavattu ja sellainen, jonka kanssa on "yhteisiä intressejä" (siis tavallaan kollega tietyssä yhteydessä), joten juttelemaan pysähtyminen olisi ollut hyvinkin perusteltu, eikä ainoastaan toisen hyvin ruskettuneesta alastomuudesta johtuva.
Eikä minulla ole edes mitään sähköistä yhteystietoa hlöön, vaikka moisen kuvitelman voimalla poljin jatkokilometrit takaisin kotiin.
Koska mä opin !%#$:@

--
Edit:06.10.13: Kiersin alueella uudestaan katsoen nimet postilaatikoissa ja varmistui, neito ei ollutkaan epäilemäni henkilö vaan joku uppi outo.
Kävipä hyvä mäihä, melkein esittelin itseni tuntemattomalle nätille ihmeiselle :o
"melkein sain"
We are the robots
©1978 Kraftwerk

9.8.13

Pihi puhumaan

Ei kommentteja:
Olin kirjoittaa jutun siitä, kuinka tajusin taas yllättäin olevani pihi. Oikeastaan kirjoitinkin jo suurimmilta osin, kunnes luin Talouselämä:stä jutun siitä, kuinka suomalainen on Roope Ankka köyhänä, eli ylpeä siitä, kuinka halvalla onnistuu hankkimaan asioita, eikä niinkään siitä, mitä hienoa on onnistunut hankkimaan. Ja koska se osui kuin nenä päähän, päätin olla toistamatta.

Kerron silti asiaan liittyen seuraavaa. Tänä kesänä hankin ensimmäisen "urheilupaidan" ikinä, kun ostin pyöräilypaidan Biltemasta. Ahkeran käytön ja useiden hikoilukertojen, mutta silti kertaakaan pesemättä, jälkeen on tullut mieleen; miksei kaikki vaatteet olisi samanoloisia, säästyisi kun ei tarvitsisi pestä hyvä-jos-kerran-jouluna.
All aboard, the night train
©1995 Kadoc

2.8.13

Re:enty

Ei kommentteja:
Tuossa tullessani kaupungilta, töistä, bussilla, kävin päissäni keskustelun itseni kanssa:
- ***tu täällä on kuuma.
- Wau, onneksi olen sentään yllättävän iloinen.
- Eikun, ei voi olla, en voi olla iloinen (happy), olen vain, iloluontoinen? (joyful) [toim.huom:johtuu puhtaasti, vähitellen, päähän asti ehtivästä perjantai-paukusta]
- Tässä ilon tunnelmassa, sitä vaan huomaa kuin masentunut sitä oikeasti onkaan.

PRKL | Ei se nyt edes loppunut noin vaan .... rrr

Ylläoleva oli vielä tapahtuessaan älykkään ja hauskan kuulloinen sekvenssi/episodi, mutta nyt kun se on saanut aikansa muhia päässä ja päätynyt oikeasti kirjalliseksi asti, se on hukannut kaiken finesse:n. Anteeksi.

Mutta silti, bottom line, kyllä näin, pieni sievässä, näkee asioiden oikean laidan, sen jonka (tietoisesti?) piilottaa itseltään normaalin arjen keskellä. Koska, jos tällainen tietoisuus olisi jatkuvasti, pää ei sitä kestäisi pitkääkään aikaa. Eli, alitajunta, suojellakseen päivittäisen arjen vaatimien toimintojen suorituksen, piilottaa tajunnalta kaiken elämän vitutuksen, mahdollistaakseen junamaisen liikkumisen eteenpäin.

Sillä myös koska.
Tässä kesällä, tein itsekseni päätöksen, että lopetan kaiken 'paskan' puhumisen töissä. En enää edes yritä.
Eli sen kaiken, muka-hauskan, seurustelun ihmisten kanssa kahvitunnilla ja muissakin tilanteissa. Otan jatkossa osaa vain, jos minulta suoraan kysytään jotain tai tapahtuma muuten vaatii osallistumista. Mutta kaikki itselähtöiset kommentit ja tarinan kehitykset vedetään täten nollaan. Ihan puhtaasti siksi, että juttuni (ja ajatuksen juoksuni) menee hukkaan kuulijakunnalle (joo, kyllä, koen olevani parempi kuin kaikki te muut), eikä siitä ole kuitenkaan mitään hyötyä minulle itselleni. Nautin kuitenkin ajatuksistani, omassa päässäni, enemmän kuin te muut pystytte tajuamaan ja tukemaan niitä.

Ei sillä, että edelleen kyllä kaipaan tilaisuuksia jakaa nokkelia ajatuksia muiden kanssa ja osallistua henkevään keskusteluun, mutta työmaalla kohdeyleisö ei ole, yrityksistä huolimatta, tähän tarkoitukseen vakuuttava.

-

Tervetuloa takaisin, keskikesästä. Onkin jo ottanut aikansa.
There's a secret message
in your magic eyes
©1997 Dj Vertigo

20.6.13

Meet in time

Ei kommentteja:
Oli palaveri alkamassa kun olin vielä matkalla. Tiesin ehtiväni paikalle hetken myöhässä, mutta olin silti hyvillä mielin. Olin varma, mukana tuomani selitykseni, että ei nämä koskaan ala ajoissa (erinäisistä "teknisistä" syistä johtuen), pitävyydestä, sillä olihan se totta. Päästyäni perille, totesin että olin ensimmäinen paikalla.
Ja kirosin hukattua selitystä. Eikä tämä ollut edes ensimmäinen kerta.
Sama tapahtui reilu kuukausi sitten, kun samanoloinen palaveri, piti olla samassa paikassa. Silloinkin "juostuani" perille, ollen vain viitisen minuuttia myöhässä, saavuin myös tyhjään saliin. Ja aikani odoteltuani, siirryin toimistolle huomaamaan sähköpostilaatikossa tapahtuman cancelointi-viestin, joka oli lähetetty kyseisen viisi minuuttia tapahtuman aiotun alkamisajan jälkeen.

Tällä kertaa toimistolle ehdittyäni, infoa asian tilanteesta ei ollut vielä tarjolla. Loppujen lopuksi, tilaisuus alkoikin, puoli tuntia myöhässä ja ilman toista luvatuista esiintyjistä. Valitettavasti.ei siis järjestäjien toimesta, vaan omasta puolestani, sillä <censord'>

--
ps. Tämä ei oikein ollut jussin alustan juttu, mutta kun oli vielä draftina mennä viikolta, niin ..
Ja vältyinpä menemästä aikomiini tunteellisempiin asioihin..   Hyvää Kesää.
Happiness seems to be loneliness
And loneliness chilled my world
©1999 Andrea Martin

8.6.13

Viimeinen matka(lle lähtö)

Ei kommentteja:
Näin lopun Bridget Jones leffasta, jonka loppukohtauksesta heräsi kysymys;
Miksi avioliitto solmitaan paikassa, jossa haudataan ihmisiä?
Paitsi jos sitten, naiminen on sama asia? Surullinen hetki, vetää sukulaiset ja ystävät hiljaiseksi, elämä loppuu.
Go for what you know don't
let it slide, take a
change let's ride.
©1994 2 Brothers on the 4th Floor

2.6.13

Well, that looks fairable

Ei kommentteja:
Katsellessani aurinkoista maisemaa, tein uuden sanan, lisättäväksi englannin alati muuttuvaan kielioppiin; FAIRABLE.

Merkitykseltään lähellä kantasanaansa fair. Mutta silti hieman off, samoin kuin jo olemassa oleva fairish, mutta ehkä pykälän parempi.
Lisäksi, antaa lupauksen mahdollisuudesta paranemiseen; kehityskelpoinen siis able. Ja tästä johtuen, voidaan myös käsittää jopa parempana kuin itse fair.

Rimmaa mm. sanojen bearable ja favorable kanssa, mutta ei ole lähellä kumpaakaan. Paitsi ehkä ensin mainittuun verrattuna on selkeästi jälkimmäinen.

Saa käyttää.
No place to
be ending but
somewhere to
start
©1984 Sade